Suomalainen Maaseutu

Reilussa tunnissa 150 kuutiota haketta: "Joutohetkiä ei saisi hakkurille paljoa tulla"

Suomalainen Maaseutu 05.02.2017

Haketuspalvelu Pesonen Oy urakoi neljällä autohakkurilla Jyväskylän eteläpuoleisessa Suomessa.

Antti Savolainen
Haketuspalvelu Pesonen Oy:n hakkuri Nurmijärven Rajamäellä. Suurin osa yrityksen työmaista on metsissä. Hakkurit pyörivät myös terminaaleissa ja maatiloilla.
Haketuspalvelu Pesonen Oy:n hakkuri Nurmijärven Rajamäellä. Suurin osa yrityksen työmaista on metsissä. Hakkurit pyörivät myös terminaaleissa ja maatiloilla.
Antti Savolainen
Haketuspalvelu Pesonen huolehtii siitä, että Rinnekoti-säätiön lämpölaitoksella riittää haketta. Säätiön Timo Turunen (vas.) ja Atte Pesonen neuvonpidossa. Kesäaikaan hakeyrittäjä Pesosta työllistää myös hänen marjatilansa.
Haketuspalvelu Pesonen huolehtii siitä, että Rinnekoti-säätiön lämpölaitoksella riittää haketta. Säätiön Timo Turunen (vas.) ja Atte Pesonen neuvonpidossa. Kesäaikaan hakeyrittäjä Pesosta työllistää myös hänen marjatilansa.
Antti Savolainen
Hakkurin läpi menee järeämpikin rungonpätkä.
Hakkurin läpi menee järeämpikin rungonpätkä.
Antti Savolainen
Haketuspalvelu Pesosen hakkuri Yli-Laurin maatilalla Vihdissä. Tilan vuoden haketarpeet syntyivät reilussa tunnissa.
Haketuspalvelu Pesosen hakkuri Yli-Laurin maatilalla Vihdissä. Tilan vuoden haketarpeet syntyivät reilussa tunnissa.

Vihdissä Yli-Laurin tilan pihassa syntyy energiapuuhaketta rivakkaa tahtia. Vilja- ja metsätilan isäntä Seppo Suihkonen on kerännyt omasta metsästä tuulenkaatoja ja siistinyt pellonreunuksia. Seassa on myös muutama naapurin tuoma järeä rungonpätkä. Reilussa tunnissa kahdesta kasasta syntyy yhteensä 150 kuutiota haketta.

"Meillä on ollut hakelämmitys jo pitkään. Oma asuintalo on valmistunut 1890, ja laskin, että on liian kallista lämmittää sitä sähköllä tai öljyllä", Suihkonen kertoo.

Kaikkiaan lämmitettävää tilaa on kahden talon ja kalustohallin verran eli noin 500 neliötä. Haketta kuluu 130–140 kuutiota talvessa.

Samaan aikaan Haketuspalvelu Pesosen muista hakkureista yksi on metsässä Nurmijärvellä ja toinen Toijalassa. Kolmas hakettaa terminaalissa Nurmijärvellä. Vakituista työväkeä on neljä. Kesäisin sama porukka myös ajaa yrityksen omalla metsäkoneella risuja tien varteen talven haketuksia varten.

Hakkeen kuljetus on ulkoistettu muille yrittäjille. Sillä päästään Atte Pesosen mukaan parhaaseen tehokkuuteen ja sitä myötä kannattavuuteen.

"Hyvien työntekijöiden löytäminen ei ole ihan yksinkertaista. Hakkurikuskin pitää osata suunnitella oman työnsä aikataulutuksen lisäksi myös hakkeenkuljetuskaluston liikkuminen. Joutohetkiä ei saisi hakkurille paljoa tulla. Täytyy osata ajatella mahdollisimman tuloshakuisesti", Pesonen sanoo.

Myös hakkurin tekniikkaa pitää tuntea sen verran, että sitä voi tarvittaessa korjata työmaalla.

"Ja sekin on huomattu, että vaikka muut asiat olisivat kunnossa, niin yksin pimeässä metsässä oleminen ei vaan sovi kaikille."

Pesonen aloitti haketusyrittäjänä yhden traktorikäyttöisen hakkurin voimin vuonna 2008. Nyt kaikki neljä yksikköä ovat autohakkureita. Kolmas ja neljäs hakkuri ovat tulleet mukaan parin vuoden sisään. Merkkeinä ovat Jenz, Heinolan Sahakoneet, Tana ja tuoreimpana CBI. Hakkureiden hintahaarukka uutena vaihtelee Jenzin reilusta 600 000 eurosta CBI:n noin 900 000 euroon. Työtä tehdään arkena täydellä kapasiteetilla ja viikonloppuisinkin metsässä on yleensä yksi–kaksi hakkuria.

"Meiltä löytyy nyt joka hommaan soveltuvia hakkureita. Kapasiteettia on reilusti, mutta toisaalta tämän vähempää ei oikeastaan voi koneita olla, ettei toimitusvarmuus kärsi. Joku hakkuri hajoaa kuitenkin aina välillä."

Yrityksen työmaat rajautuvat pohjoisessa Jyväskylän seudulle, Etelässä Vihdin tuntumaan, lännessä Porin paikkeille ja idässä aivan itärajalle saakka. Pesosen mukaan haketus on tiukasti kilpailtua, joskin alueelliset erot ovat suuria.

"Toimivan kokonaisuuden rakentaminen on haastava yhtälö. Jos olisin itse ison asiakkaan roolissa, en uskaltaisi tehdä sopimuksia alle kolmea hakkuria pyörittävän yrityksen kanssa."

Yksi Haketuspalvelu Pesosen asiakkaista on espoolainen Rinnekoti-säätiö. Se tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palveluita erityisesti kehitysvammaisille ihmisille. Lämmitettävää tilaa on 50 rakennuksen verran. Oma lämpölaitos on nimellisteholtaan kolmen megawatin kokoinen.

"Vuodessa tuotamme 13 000 megawattia lämpöä", lämpölaitoksen toiminnasta vastaava Rinnekoti-säätiön Timo Turunen kertoo.

Haketuspalvelu Pesonen vastaa puolestaan siitä, että lämpölaitoksella riittää poltettavaa haketta. Kokonaisuus käsittää puun hankinnan ja hakettamisen laitoksen pihalla olevassa terminaalissa. Terminaaliin mahtuu 5 000 kuution verran puuta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit