Maaseudun Tulevaisuus
Suomalainen Maaseutu

Suuri siemenmäärä varmistaa nurmisadon palkitulla Tupamäen tilalla

Suomalainen Maaseutu 22.06.2017

Tarvasjokelaisella maitotilalla otetaan säilörehunurmesta yli kymppitonnin hehtaarisatoja.


Markku Pulkkinen

Perttu Uusitalo on tyytyväinen monipuolisen nurmiseoksen kasvuun. Viime vuonna keskisato oli 12 tonnia hehtaarilta. Säilörehun tuotantokustannusta hän ei ole laskenut.

Nurmenviljelyn taitaja Perttu Uusitalo mittailee toukokuun viimeisenä päivänä säilörehunurmen korkeutta. Varsinais-Suomi on juuri saanut kymmenen millin sateen ja kasvusto on venähtänyt kahdessa päivässä viidellä sentillä. Korjuun aloitus ajoittunee kesäkuun puoleen väliin, kuten viime vuonnakin.

"Nurmet, myös viime syksynä kylvetyt, talvehtivat todella hyvin. Lannoitteiden kevätlevitys ja uusien nurmien kylvötkin sujuivat hyvin ja normaalissa aikataulussa", Uusitalo iloitsee.

Toukokuun viimeisinä päivinä Uusitalo levitti nurmille jo toisen lannoitesatsin, Neko-mangaaniliuoksen. Sen mukana hehtaarille meni myös pari kiloa typpeä ja kaliumia.

"Mangaani on tärkeä ravinne nurmikasveille ja myös eläimille. Kasveissa se edistää yhteyttämistä ja eläimillä tiinehtyvyyttä. Aion lisätä nestemäisten lannoitteiden käyttöä, sillä kokemukset ovat hyvät. Sopiva levitysaika on kaksi viikkoa ennen ensimmäistä korjuuta."

Uusitalo ei pihistele lannoituksessa. Keväällä suojavehnään perustettavalle nurmelle hän antoi kylvön yhteydessä 65 kiloa typpeä hehtaarille ja kesäkuussa hän antaa täydennyslannoituksena saman verran lisää.

Vanhoille nurmille Uusitalo levitti keväällä sata kiloa typpeä hehtaarille. Kesälannoitukset tehdään lietteellä, keväällä lietettä ei ajeta lainkaan. Apilat ovat kestäneet lannoitemäärät hyvin.

"Kaikki lannoite annetaan, minkä apilat ja direktiivit vain sallivat", Uusitalo painottaa

Uusitalo ei säästele myöskään nurmen siemenmäärässä. Siemenseosta uppoaa peltoon 30–40 kiloa hehtaarille. Vehnän siemenmäärää hän vähentää sadalla kilolla puhtaaseen vehnäkasvustoon verrattuna.

"Nurmesta pitää saada tiheä. Jos kasvusto on ensimmäisen talven jälkeen harva, ajan Rapidilla 30 kiloa nurmen siementä hehtaarille. Nurmen kasvu paranee heti, kun kylvökone rikkoo pinnan ja kuohkeuttaa maata", Uusitalo kuvailee.


Peltotöissä hyvin viihtyvä yrittäjä on mukana ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmässä. Hän ja muutkin ryhmäläiset vannovat monipuolisen siemenseoksen nimiin. Ryhmä on kehittänyt ja teettänyt Naturcomilla oman nurmiseoksen. Se sisältää kahdeksaa kasvilajia. Lisäksi timoteita on kolmea ja englanninraiheinää kahta eri lajiketta. Osa nurmiryhmäläisistä kylvi seoksen tänä keväänä ensimmäisen kerran.

Uusitalo ja muutama muu nurmiryhmäläinen kokeilee myös rehukattaraa. Kattara ajetaan peltoon kylvön jälkeen rikkaäkeellä, sillä se on niin kevyttä, että sekoittaminen muun siemenen joukkoon ei onnistu.

Viime vuonna Laidunyhdistyksen valtakunnallisen nurmipalkinnon saanut Perttu Uusitalo arvelee, että jokin taika tilan maissakin on, kun viime vuonna säilörehunurmen keskikuiva-ainesato oli 12 000 kiloa ja edellisenä vuonna 14 000 kiloa hehtaarilta. Maalajit vaihtelevat multaisista maista saviin. PH-arvot ovat 5,5–7.

Osansa peltojen hyvään kasvukuntoon on sillä, että nurmista otetaan sato vain kolmena vuonna ja sen jälkeen ne kynnetään. Jokaisen nurmikierroksen päätteeksi lohko jankkuroidaan, kynnetään ja kalkitaan. Uusi nurmi perustetaan samalle lohkolle yleensä heti seuraavana vuonna. Joskus välissä voi olla sokerijuurikas.

Kasvuston tiheyden, lajien monipuolisuuden ja täydennyskylvön ansiosta rikkakasviaineiden käyttötarve on vähäinen. Joskus Uusitalo ruiskuttaa voikukkia kasvustosta.

Korjuu hoidetaan yhdessä kuuden kilometrin päässä sijaitsevan yhteistyötilan kanssa. Uusitalolla on 7-metrinen Pöttingerin niittomurskain, neljä traktoria ja peräkärryjä. Urakoitsija vastaa kummallakin tilalla karhottamisesta, ajosilppurikorjuusta ja siilotyöstä.

Säilöntään Uusitalo käyttää biologista säilöntäainetta. Kolmen vuoden kokemukset ovat kohtuullisen hyvät. Tavoitteena on ajaa päällimmäiseksi kerrokseksi kosteampaa nurmea, jolloin moitteeton säilyminen on varmempaa.


Rehupulaa Tupamäen tilan 130 lehmällä ei ole. Toukokuun lopussa säilörehua oli jäljellä vielä puolen vuoden tarpeisiin. Tänä vuonna korjattavaa säilörehualaa on 75 hehtaaria.

"Olen edelleen lisännyt säilörehualaa, sillä rehun suhteen en halua ottaa mitään riskiä", Uusitalo sanoo.

Sekoittavaan apevaunuun annostellaan säilörehun seuraksi tuoreina jyvinä puitua ja murskattua ohra-kaura-vehnäseosta.

Viljan korjuun hoitaa urakoitsija. Näillä eväillä lehmien keskituotos on noin 10 000 kiloa. Ei ihme, että yrittäjää hymyilyttää pellolla ja navetassa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit