Suomalainen Maaseutu

Syyskasveja kannattaa kylvää reilusti

Suomalainen Maaseutu 19.08.2017

Syyskasvit sopivat eteläsuomalaisen viljatilan kiertoon kevätkasveja paremmin. Kasvinviljelijä ja maatalousneuvoja Olli-Pekka Ruposella on hyvät kokemukset syyskasvivaltaisesta viljelystä.


Markku Pulkkinen
Olli-Pekka Ruponen viljelee 65 hehtaarin alaa Salossa ja konsultoi 30 kasvinviljelytilaa Etelä-Suomessa. Hyvä vaihtoehto syysrapsin kylvöön on hänen mielestään uusi He-va-menetelmää, jossa yhdellä ajolla hoituvat muokkaus, kylvö, lannoitus ja etanasyötin levitys.
Olli-Pekka Ruponen viljelee 65 hehtaarin alaa Salossa ja konsultoi 30 kasvinviljelytilaa Etelä-Suomessa. Hyvä vaihtoehto syysrapsin kylvöön on hänen mielestään uusi He-va-menetelmää, jossa yhdellä ajolla hoituvat muokkaus, kylvö, lannoitus ja etanasyötin levitys.
Olli-Pekka Ruponen
Matros-syysohra paikkasi elokuun alkuun mennessä melko hyvin kevään aukkoiset paikat. Jälkiversonta aiheutti kirjavuutta kasvustoon.
Matros-syysohra paikkasi elokuun alkuun mennessä melko hyvin kevään aukkoiset paikat. Jälkiversonta aiheutti kirjavuutta kasvustoon.

Toukokuun lopun aukkoiset kasvustot eivät kertoneet totuutta Olli-Pekka Ruposen Salossa sijaitsevan Toivon tilan syysrapsi- ja syysohrasadoista. Elokuun alkuun mennessä aukkopaikat olivat täyttyneet melko hyvin. Ruponen odottaakin syysrapsista hieman yli 3 000 kilon ja syysohrasta noin 5 000 kilon hehtaarisatoa. Myös syysvehnä näyttäisi tuottavan kelpo sadon.

Öljykasveista Ruponen suosii syysrapsia. Kevätrapsia hän viljelee vain, jos ei saa syysrapsia kylvettyä. Rypsiä Ruponen ei viljele lainkaan eikä suosittele sitä muillekaan.

"Syysrapsin hyviä puolia ovat aikaisuus ja kaksi vuotta kestävä esikasvivaikutus. Syysrapsin jälkeen ehtii aina kylvää esimerkiksi syysvehnän. Kevätrapsin puinti venyy useita viikkoja pidemmälle. Syysrapsi on myös erinomainen ravinteiden pumppaaja", Ruponen listaa.

Ruponen on kokeillut useampia syysrapsilajikkeita. Varmimmiksi ovat osoittautuneet Pioneer 06 ja Thure. Thure valikoitui tulevan syksyn lajikkeeksi aikaisempien kokemusten perusteella. Ruponen painottaa, että hänellä on kokemusta ainoastaan Salon seudun kasvuoloista, jossa tehoisan lämpötilan summa on noin 1 400 astetta.

Syysrapsin kylvössä Ruponen käyttää toisinaan He-va-jankkurikylvöä, jossa yhdellä ajolla onnistuvat muokkaus, kylvö, lannoitus ja etanasyötin levitys.

Syysrapsi on saanut Etelä-Suomessa vankan jalansijan, mutta syysohrasta ollaan vielä montaa mieltä. Syysohra ei ole vakuuttanut kaikkia viljelijöitä, mutta Ruponen aikoo pitää kasvin valikoimassaan.

"Tuhojen osuus oli talven ja kylmän kevään jäljiltä 15 prosenttia, mutta yllättävän hyvin kasvusto sinnitteli kesän. Jälkiversonta aiheutti kasvustoon hieman kirjavuutta. Lopputulos on kuitenkin parempi kuin vuosi sitten", Ruponen summaa.

Toivon tilan syysohralajikkeet ovat Estoria ja Matros. Ne ovat kaksitahoisia ja suurijyväisiä. Ruponen pitää molempia hyvinä lajikkeina.

"En viljele syysohraa sadon vaan syysrapsikierron vuoksi. Syysohra on hyvä esikasvi, sillä se kasvattaa runsaan juuriston. Maan muokkaaminen on helppoa ja nopeaa."

Syysohran pääsee yleensä puimaan hyvissä oloissa. Tänä vuonna puinti venyi Salossa poikkeuksellisesti elokuulle, mutta sen perään ehti silti kylvää rapsin.

"Syysohra pitää kylvää Varsinais-Suomessa elokuun lopulla. Tähän asti olen käyttänyt kylvömääränä noin 340 siementä neliölle. Kokeilen nyt hieman suurempaa siemenmäärää. Se saattaa vähentää kesän jälkiversontaa", Ruponen pohtii.

Syksyn kasvinsuojelua Ruponen pitää syysohralla erittäin tärkeänä. Tuholaiset, rikkakasvit ja lumihome on torjuttava eri ajokerroilla syksyllä.

"Mangaani-hivenlehtilannoite on syksyllä välttämätön. Ruiskutan mangaanin tuholais- ja lumihometorjuntojen yhteydessä."

Viime vuonna Ruponen kynti syysohramaan, koska ohra kylvettiin syysvehnän perään. Tautipaine pieneni ja maahan syntyi parempi vesitila.

Kokenut viljelijä puhuu vahvasti syyskasvien lisäämisen puolesta.

"Nykyinen ajattelutapa pitäisi kääntää toisin päin. Suurin osa Etelä-Suomen peltoalasta pitäisi olla syyskasveilla. Kevätkylvöiset kasvit vain tasapainottavat viljelykiertoa. Työn luonne ja rytmi muuttuvat silloin täydellisesti ja kevään ruuhkahuiput tasoittuvat. Kevät on huomattavasti rauhallisempi. Myös kumina tasaa hyvin työhuippuja", Ruponen tietää.

"Katastrofaalisin tilanne töiden ajoituksessa syntyy silloin, kun kolmannes pinta-alasta on syyskasveja ja loput kevätkasveja. Ainakin tästä pitää päästä eroon."

Ensi vuoden markkinanäkymiä Ruponen arvioi varsin positiivisesti.

"Vehnän hinta nousee väkisin, sillä satojen kanssa on ollut ongelmia ympäri maailman. Vehnän siivellä nousee myös rukiin hinta, vaikkei niiden hinnoilla pitäisi olla keskenään mitään tekemistä. Samoin öljykasvien hintojen on pakko nousta. Ohran osalta tuskin tulee paljon muutoksia", Roponen ennustaa.

Syyskasvien edut

Tasaavat työhuippuja.

Parantavat maan rakennetta.

Hyvä esikasviarvo.

Puinti tapahtuu heinä-elokuussa hyvien säiden aikaan.

Ehtii kylvää toisen syyskasvin perään.

Jatkuva kasvipeitteisyys vähentää eroosiota.

Ruposen resepti Estoria-syysohralle

Kylvö elokuun lopussa.

Siemenmäärä 340 kpl/m2 (noin 205 kg/ha).

Syyslannoitus: Yara Bela Y6 (30 kg N/ha).

Syyskuun alussa viirukaskaiden, kahukärpäsen ja kirvojen torjunta pyretroidi-dimetoaatti-valmisteella + Multiple-hivenravinne 0,8 l/ha.

Syyskuun lopussa rikkakasvitorjunta: Boxer 1,15 l/ha + Buctril + Zoom 0,8 l/ha.

Marraskuussa lumihometorjunta triatsoli-strobi-valmisteella + Multiple-hivenravinne 0,8 l/ha.

Kevätlannoitus suomensalpietarilla 115 N kg/ha.

Toukokuussa juuriston vahvistamiseen Medax Max 0,6 kg/ha + Mantrac pro 2 l/ha.

Toukokuussa Yara Bela Sulfania 100 kg/ha.

Toukokuun lopussa 0,7 l/ha Primus XL + 0,6 l Ascra Xpro + 0,15 Talius + 0,7 l JetMangan 235.

Tautitorjunta tähkimisen alussa (SDHI-tuotteilla).

Aiheeseen liittyvät artikkelit