Suomalainen Maaseutu

Torniolaisella isäntäparilla ei ole aikomustakaan laajentaa: "Haluamme hoitaa tilan oman perheen voimin"

Suomalainen Maaseutu 21.09.2017

Päivi ja Eero Maalismaan maidontuotantotilalla on 28 lypsävää ja perinteinen parsinavetta.


Anne Anttila

Päivi ja Eero Maalismaa ovat isännöineet emännän kotitilaa 23 vuoden ajan. "Tilakoko on pidetty lähes ennallaan jo sen takia, että teemme työt lähitulevaisuudessa täysin kahdestaan."

Päivi ja Eero Maalismaa ovat isännöineet emännän kotitilaa vuodesta 1994 lähtien. Sukupolvenvaihdos 25 lypsävän maidontuotantotilalla oli itsestään selvyys, vaikka tuleva isäntäpari hankki elämänkokemusta myös vieraan töistä.

Agrologiksi kouluttautunut Päivi toimi aikanaan maatalouslomittajana ja maatalousoppilaitoksen käynyt Eero kiersi nuoruusvuosinaan myös sahurina.

"Kotitilani oli sen verran pieni, että lisätienestiä oli haettava muualta. Välillä kävi mielessä jopa virkamiehen ura. Hain nimittäin yhtä aikaa sekä maatalousoppilaitoksen että poliisikouluun ja kummastakin tuli positiivista postia. Valinta oli kuitenkin helppo; nakkasin poliisikoulun pääsykoepaperit roskiin ja lähdin opiskelemaan maataloutta. Siltä reissulta löytyi mukava emäntä, jolla oli tarjota myös elämäntilanteeseen sopivat isännän saappaat", Eero taustoittaa hymyillen.

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Päivi ja Eero ryhtyivät kehittämään lypsykarjatilaansa hyvin maltillisin askelein.

"Lähtökohtana oli, että karjamäärä pidetään ennallaan, sillä halusimme suunnata voimavarat kokonaisuudessaan eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen. Vuosien saatossa olemme uusineet muun muassa parsilaitteet, lannanpoiston sekä lypsylaitteiston. Vuonna 2000 hankimme myös käytetyn ruokintarobotin, jonka vaihdoimme neljä vuotta myöhemmin uuteen", isäntäpari selvittää.

Kahdeksan vuotta sitten navettaan lisättiin kolme parsipaikkaa, joten tällä hetkellä tilalla on 28 lypsävää.

"Ja tähän se sitten jääkin. Meillä ei ole kiinnostusta, mutta ei myöskään tarvetta laajentaa. Investoinnit on tehty harkiten ja sillä ajatuksella, että pärjäämme pienemmälläkin karjamäärällä."

Isäntäparin mukaan taustalla on myös tulevaisuuteen sidotut järkisyyt.

"Tyttäret suuntaavat kulkunsa muualle, joten tiedossa ei ole jatkajaa. Myös pula pelloista on kova ja työmääräkin on pyrittävä sovittamaan siten, että pystymme hoitamaan tilan oman perheen voimin."


Maalismaan tilalla kunnioitetaan myös perinteitä.

"Perinteet näkyvät eniten arvoissa. Olemme syntyneet karjaihmisiksi ja karjanhoito on meille toimeentulon lisäksi myös elämäntapa. Lehmillä on nimet ja nimien takana yksilöt. Lypsyt alkavat ja päättyvät rapsutteluilla. Koskaan ei ole niin kiire navetasta pois, etteikö tyttöjä ehtisi taputella", isäntäpari paljastaa hymyillen.

Ayrshirekarjan yksilöllinen huomioiminen näkyy isäntäparin mukaan myös jalostuksessa.

"Jokainen lehmä on erilainen, niin käytökseltään, tuotoksiltaan kuin rakenteeltakin. Täydellisyyttä on turha tavoitella, mutta jos parsinavetan asukilla on esimerkiksi kestävyyttä ja hyvät jalat, niin lopputulokseen voidaan olla tyytyväisiä", Päivi-emäntä tietää kertoa.

Tärkeä osa jalostustyötä on myös onnistunut ruokinta ja tältä osin Maalismaan tilalla panostetaan hyvään säilörehuun.

"Ruokinta on yksinkertainen, mutta toimiva. Olemme omavaraisia rehun ja pääosin myös viljan suhteen, joten siiloon tehtyä säilörehua on jatkuvasti tarjolla. Iltanavetalla annamme myös pikkuannoksen kuivaa heinää", Eero-isäntä selvittää.

Tulevaisuuteen Maalismaan tilalla suhtaudutaan myötämielisin ajatuksin.

"Tilakoko pysyy ennallaan ja maidontuotannolla jatketaan. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, ettei työ maamiehenä jatku eläkeikään saakka. Minulla on todettu sen verran paha selkävika, että jossakin vaiheessa on viisainta siirtyä keveämpiin hommiin. Vielä toistaiseksi saan pidettyä kuitenkin kivut kurissa lihaskuntoa ylläpitävän liikunnan avulla", Eero sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit