Maaseudun Tulevaisuus
Suomalainen Maaseutu

Tuloksia tasa-appeella – väkirehun kilpailutuksella 6 000 euron säästöt

Suomalainen Maaseutu 14.04.2017

Viitapohjan kylällä Teiskossa Veittoo-Paavolan tilalla tuotetaan maitoa mahdollisimman yksinkertaisella ruokintareseptillä.


Visa Vilkuna

Jerseyn ja ayrshiren risteytyslehmä Kitin maidon kuiva-ainepitoisuus on ällistyttävän korkea. Rasva oli viimeisimmässä mittalypsyssä 6,8 prosenttia ja valkuainen 3,8 prosenttia. Ensimmäisen tuotosvuoden EKM oli yli 12 000 kg.

Viljan viljely 43 hehtaarin ja 43 lypsylehmä tilalla lopetettiin muutama vuosi sitten ja keskityttiin mahdollisimman hyvälaatuisen säilörehun tekoon. Tuorerehu paalataan esikuivattuna pyöröpaaliin. Rehu saa olla hieman totuttua kosteampaa, jotta ape saataisiin paremmin sekoitetuksi ilman lajittumisvaaraa.

Rehun säilönnässä on käytetty useita biologisia aineita, jotka kaikki ovat toimineet moitteettomasti. Tulevan kesän rehut säilötään Josilacilla lähinnä hinta-laatusuhteen takia. Mika kehottaa viljelijöitä tutustumaan nimenomaan säilöntäaineiden vakuustodistuksiin, sillä hinnat vaihtelevat yllättävän paljon.

"Tiedämme, ettei muovitettu pyöröpaali ole edullisin rehunsäilöntäratkaisu. Mutta meidän karjamme koon ja peltolohkojen muodon huomioiden se vielä menettelee. Jos siirtyisimme laakasiiloihin, se vaatisi koneketjun uusimista ja melkoisen mittavaa maansiirto- ja rakennusurakkaa", Mika Karvinen laskeskelee.


Koko Veittoo-Paavolan tilanpito perustuu mahdollisimman tarkkaan talouden hoitamiseen. Konehankinnoissakin on suosittu käytettyjä koneita. Apevaunun eteenkin hankittiin 30 vuotta vanha traktori, joka on palvellut työssään erinomaisesti. Traktorivaunun juoksevat kulut ovat suuret, mutta siirtyminen muuhun menetelmään vaatisi mittavat investoinnit.

Mika Karvinen hoitaa rehunteon pääasiallisesti yksin. Rehunteon alussa D-arvo on mukavasti yli 70:n tasossa, mutta viimeisiltä nurmilohkoilta kerättävä rehu on päässyt hieman vanhenemaan. Korjuuaikanäytteistäkään ei ole apua, sillä tiedot ovat väistämättä vanhentuneita, kun ne parin päivän päästä saadaan.

Kun kaksi ja usein kolmekin nurmisatoa on paaleissa, niistä otetaan yhteisnäyte. Tästä tehdyn rehuanalyysin perusteella tilalle hankitaan appeeseen sekoitettava väkirehu. Rehutehtaat räätälöivät täydellisen seoksen, jossa myös kivennäiset ja hivenaineet on huomioitu.

"Pyydän joka vuosi tarjoukset maassamme toimivilta rehutehtailta. Kilpailutuksessa saa olla tarkkana, sillä rehutehtaat eivät aina onnistu tai halua räätälöidä rehua sellaisesi, mitä karjamme vaatisi. Seleenitason kanssa oltava myös tarkkana, sillä orgaanisen seleenin määrässä eri rehutehtaiden seoksissa on yllättävän suuria eroja", Mika Karvinen selventää.


Appeen teossa tilalla käytetään aina kolmea tuorerehulaatua, jotta ape olisi koko vuoden mahdollisimman tasalaatuinen. Nurmien uusinnassa käytetään suojaviljaa, joka korjataan kokoviljasäilörehuna paaliin. Tämä antaa joustavuutta appeen räätälöintiin.

"Me emme ole halunneet väkirehuiksi huippurehuja, sillä niillä ei saa kustannusvastaavuutta aperuokinnassa. Erillisruokinnassa tilanne olisi varmaan toinen. Meillä käytettävän appeen väkirehuprosentti on noin 40 prosentin tasolla", Katri ja Mika kertovat.

Karviset muistuttavat, että muutaman euron ero ruokintakustannuksissa päivässä voi tuntua pienelle, mutta vuoden mittaa pienistä summista muodostuu kohtuullinen potti.

"Viime syksynä kilpailutuksen tuloksena kalleimman ja halvimman väkirehutarjouksen ero oli 16 euroa päivässä eli vuoden mittaan melkein 6 000 euroa. Tiukan talouden aikana tuollainen summa tuntuu", Mika Karvinen sanoo.

Jokaisesta meijeriin lähtevästä tankillisesta otetaan näyte, josta selviää maidon urea, rasva, valkuainen sekä solut ja bakteerit. Jos urea laahaa alhaalla, niin muutamaan ape-erään lisätään rehu-ureaa. Myös maitomäärä ja sonnan koostumus antavat viitteitä ruokinnan onnistumisesta.


Tilan karjassa on kaikkiaan viittä rotua. Hosteinien keskituotos huitelee 11 000 paremmalla puolella, mutta pari kyyttöä laskee noin 5 000 kilollaan keskituotoksen 9 400 kiloon. Ensikoiden suuri määrä selittää myös hieman laskemaan päässyttä keskituotosta.

"Täysappeella ruokittaessa korkeat tuotoshuiput jäävät pois, mutta toisaalta hyvän maidontuotannon kausi on pidempi. Eikä ruokintahäiriöitä esiinny juuri ollenkaan. Tämä on helppo ja yksinkertainen malli, joka sopii meidän karjalle ja maatilalle", Katri ja Mika summaavat.

Aiheeseen liittyvät artikkelit