Maaseudun Tulevaisuus
Suomalainen Maaseutu

Urakoitsija on puun ostajan käyntikortti – katso video puunkorjuusta!

Suomalainen Maaseutu 18.08.2017

Raimo Vastamaa kertoo kevään ja kesän olleen hakkuutyömailla hyviä ja puuta näyttää riittävän kaadettavaksi vielä syksynkin koittaessa. Sahat pyrkivät sitomaan mahdollisimman vähän rahaa pihassa odottaviin puihin, jolloin kesät ovat olleet Vastamaan mukaan jopa talvikuukausia vilkkaampia. Ainoastaan sahojen kesälomat hidastavat hakkuita.


Jaakko Pirttikoski
Raimo Vastamaa muistuttaa, että sahateollisuuden elinvoiman säilyminen on koko ketjun hyvinvoinnin perusta. Viime vuosina sahoja ei ole enää juuri kadonnut, suurin hattujako on tehty jo 70- ja 80-luvulla. Päinvastoin isot sahat ovat hankkineet pienempiä omistukseensa.

"Keväällä on kelirikon takia jonkin mittainen seisokki, mutta sitä on vaikea kalenterista ennustaa. Tuli taivaalta mitä tahansa, silloin hakataan, kun saha tarvitsee puuta. Ennen puhuttiin, että vain talvella hakataan metsiä", vuodesta 1988 yrittäjänä toiminut Raimo Vastamaa kuvaa.

Vastamaan yrityksellä on pitkät perinteet yhteistyöstä nykyisen Westaksen kanssa: Raunion sahalle Turun Läänin Koskella on puuta toimitettu jo -94 vuodesta asti. Toinen koneketju oli takavuosina muillakin asiakkailla, mutta Vastamaa kuittaa sen olevan taakse jääneitä aikoja.

Vastamaa urakoi puuta kahden harvesterin ja kolmen ajokoneen voimin. Vakituista henkilökuntaa on yrittäjän lisäksi neljä, lisäksi osa-aikaisia kuljettajia on tarpeen mukaan. Raimo ajaa veljensä kanssa hakkuukoneita, yksi kuljettaja sekä kaataa että kuljettaa, kaksi on enimmäkseen ajokoneiden ohjaksissa.

Vastamaa kertoo kilpailun hyvistä leimikoista olevan armotonta, vaikka julkisuudessa puhutaan puun ylitarjonnasta. Leimikoissa on suuria eroja. Vastamaa katselee urjalalaista, hyvin hoidettua ja järeää tukkia kasvavaa leimikkoa ja muistuttaa, että sahojen ostajilla on kova työ hankkia näin hyviä kohteita.

"Eihän tämmöisiä ole, jos ei metsälle mitään tehdä. Vähän täytyy satsata vuosien varrella. Rahaliikenne ei voi olla ihan yksisuuntaista, että metsästä vaan otetaan. Kyllä vähän täytyisi panostaakin", Vastamaa korostaa.

Koneurakoitsijalla on suuri vastuu hoitaa leimikot siten, että ostaja pääsee seuraavallakin kerralla kauppoihin. Vastamaa muistuttaa metsänomistajan saavan suurimman osan myyntitulosta juuri tukeista, jolloin arvokkaat rungot pitää pystyä käyttämään mahdollisimman tarkasti hyödyksi.

Vastamaan koneet ovat olleet keltaisia jo 90-luvulta asti. Yrityksen ensimmäiset koneet olivat Pinomäen valmistamia. Raimo Vastamaa puntaroi, että alun perin merkin valinnassa oli sattumaakin mukana, mutta sen jälkeen suuntaa ei ole tarvinnut muuttaa.

"Kyllä se kai siitä kertoo, että tyytyväisiä on oltu. Jotkut tykkää pitää montaa merkkiä talossa, kai siitä jotakin hyötyäkin on, mutta on siitä jotakin haittaakin. Kukin tekee tyylillään, mutta meillä tehdään näin", Vastamaa toteaa.

"Kolmella päämerkillä on kaikilla menestymisen edellytykset ja mahdollisuudet, kun on ammattilaiset tekemässä. Ei se ole koneen merkistä kiinni, nämä alkavat olla niin varmatoimisia. Kaikissa koneissa on joskus jotakin, ja vaikeuksien määrään voi vaikuttaa itsekin. Teetetäänkö huollot ja pidetäänkö koneista huolta", Vastamaa summaa.

Kunnossa olevat koneet ovat Vastamaan mukaan ainoa mahdollisuus edetä alalla. Ostajat eivät kovin pitkään hyväksy selityksiä, miksei puut kulje metsästä tehtaalle. Kunnossa oleva kalusto rakentaa myös luottamusta metsänomistajan suuntaan.

"Kun koneet ovat asiallisia, ei tule epäluuloja, miten ne puut on mitattu. Se on ajatus, että ostomiehellä seuraava puukauppa ei ole siitä kiinni, kuka niitä tulee tekemään", Vastamaa muistuttaa.

Metsäkoneurakointi Vastamaa Oy

Kotipaikka Vesilahdessa.

Historia ulottuu 60-luvulle, jolloin Raimo Vastamaan isä aloitti puun kuljetukset traktorilla.

Osakeyhtiöksi 1995.

Kaksi harvesteria ja kolme ajokonetta, kaikki Ponsseja.

Yrittäjän lisäksi neljä vakituista työntekijää.

Raunion sahan töissä vuodesta 94 alkaen, sahan omistaa nykyisin Westas Group.

Hakkuualue Tampereen eteläpuolella: Etelä-Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella.

Aiheeseen liittyvät artikkelit