Maaseudun Tulevaisuus
Suomalainen Maaseutu

Uudella kalustolla tehoa sesonkiin – 4 500 hehtaarin nurmiala odottaa

Suomalainen Maaseutu 27.04.2017

Maatalouden urakointipalvelujen kysyntä kasvaa tasaisesti.


Visa Vilkuna

Maa- ja metsätalouden urakointia tekevän Konejaket Ay:n Mika Laakko (vas.) hankki tulevalle kaudelle kaksi uutta Claasin ajosilppuria. Kuvassa mukana myös konekauppias Lars Hagqvist ja Mäkelän Korjaamon Pentti Mäkelä.

Maa- ja metsätalouden urakointia tekevän Konejaket Ay:n Mika Laakko (vas.) hankki tulevalle kaudelle kaksi uutta Claasin ajosilppuria. Kuvassa mukana myös konekauppias Lars Hagqvist ja Mäkelän Korjaamon Pentti Mäkelä.
Visa Vilkuna
Torven alapinnassa oleva kamera tarkkailee kuorman täyttymistä ja ohjaa rehusuihkun automaattisesti oikeaan paikkaan.
Torven alapinnassa oleva kamera tarkkailee kuorman täyttymistä ja ohjaa rehusuihkun automaattisesti oikeaan paikkaan.
Visa Vilkuna
Pentti Mäkelän mukaan koneen mukana erillisessä laatikossa tulee useita varusteita, jotka asennetaan maahantulohuollon yhteydessä. Mm. syöttökelojen vahvistusraudat asennetaan Suomessa.
Pentti Mäkelän mukaan koneen mukana erillisessä laatikossa tulee useita varusteita, jotka asennetaan maahantulohuollon yhteydessä. Mm. syöttökelojen vahvistusraudat asennetaan Suomessa.

Sieviläinen Konejaket Ay on urakoinut maa- ja metsätaloudessa jo 25 vuotta. Tuorerehua on korjattu tehokkailla itsekulkevilla tarkkuussilppureilla pian kymmenen vuotta.

"Pääosin meidän hoitama rehu-urakointi sujuu niin, että viljelijä hoitaa nurmen niiton. Konejaket puolestaan ottaa vastuun karhotuksesta, kuormaamisesta, ajosta ja auman tiivistämisestä. Luonnollisesti ohjeistamme niittäjää tarvittaessa, jos niittäjä ei ole viljelijä itse", Mika Laakko selventää.


Onnistunut urakointi vaatii sekä urakoitsijalta että toimeksiantajalta avointa ja rehellistä kommunikointia. Viljelijän on muistettava kertoa peltolohkojensa erityispiirteet, mahdolliset maakivet, rumpujen leveydet ja muut koneiden tehokkaaseen käyttöön liittyvät seikat. Urakoitsijan on myös osattava kysyä lisää, jos jokin asia tuntuu tarvitsevan lisätarkennusta. Kummankaan osapuolen ei kannata edetä mutu-tuntumalla. Moitteettomasti toimiva tiedonkulku on onnistuneen rehunsäilönnän ensimmäinen porras.

Mika Laakko muistuttaa, että kun viljelijä päättää siirtää rehunteon urakoitsijan vastuulle, hänen on sisäistettävä tiettyjä lainalaisuuksia. Omilla koneilla rehua tehtäessä niitto ja korjuu voidaan aloittaa minuutilleen viljelijän itsensä toivomana ajankohtana. Mutta urakoitsija ei voi koskaan tulla paikalle taksin tai palokunnan tavoin.

"Olemme ketjuttaneet työt pääsääntöisesti kaksi vuorokautta etukäteen, jona aikana saattaa tapahtua monenlaista odottamatonta niin säähän kuin koneisiinkin liittyen. Tästä syytä sekä viljelijällä että meillä on ehdoton tiedonantovelvollisuus toisillemme. Meillä on käytössä yhden vuorokauden aikaikkuna puoleen ja toiseen, jonka kuluessa saavumme pellolle", Mika Lakko valottaa.

Toistaiseksi Konejaket ovat onnistuneet kommunikoinnissa, sillä tieto on kulkenut ja aina on päästy työhön suunnitelmien mukaan. Kiivaimmillaan Konejaket Ay:n korjuuketjussa työskentelee 25–27 ihmistä.

Yrityksellä on käytössään kolme ajosilppuria, jotka kiireimpään aikaan ajavat yhtä pitkää tuuria. Yöt on pyritty rauhoittamaan lepäämiseen. Jos yksi silppureista jostain syystä kuitenkin pysähtyy, niin työ jatkuu häiriöttä kahdella silppurilla, jotka ajavat ympärivuorokautisesti.


Käytettävän säilöntäaineen valitsee aina viljelijä. Laakon mukaan muutama vuosi sitten biologisten säilöntäaineiden suosio nousi varsin rivakasti, mutta nyt tilanne on palannut takaisin pääosin happolinjalle. Säilöntäaineen syötön tasaisuus on yksi onnistuneen rehunsäilönnän peruskivistä. Konejaket ovat päätyneet pumppaamaan säilöntäainetta kahdella pumpulla, jotta rehumassa saisi silppurissa jopa 20 litraan minuutissa nousevan säilöntäainemäärän riittävän tasaisesti.


Tulevalle satokaudelle Konejaket hankki kaksi uutta Claasin 775-hevosvoimaista ajosilppuria. Mika Laakon mukaan urakoitsijan on pyrittävä kaikin mahdollisin keinoin varmistamaan se, että sadonkorjuu sujuu täsmälleen suunnitelmien mukaan. Koneista johtuviin seisokkeihin ei ole yksinkertaisesti varaa. Uusi kalusto antaa myös lisää tehoa kiihkeään sadonkorjuusesonkiin.

"Viime kesänä korjasimme rehut noin 4 500 hehtaarin alalta. Todennäköisesti tulevana kesänä kykenemme hieman parempaan. Ajopäiviä tulee korkeintaan 30 kesän kolmessa sadonkorjuussa, joten silloin kun ajetaan, niin se on todellista tohinaa", Mika Laakko kuittaa lopuksi.

Maahantulohuollossa riittää työtä

Isojen koneiden maahantuonnin yhteydessä puhutaan maahantuontihuollosta. Tämän huollon sisältö on monille jäänyt arvoitukseksi. Jotkut ovat kyselleet, onko kone tehtaalta lähtiessä huonossa kunnossa, kun se pitää heti huoltaa.

Claasin ajosilppureiden maahantuontihuollosta vastaavan Mäkelän Korjaamon Pentti Mäkelä sanoo, että kyse ei ole niinkään huollosta vaan varustelusta. Luonnollisesti kaikki täytösmäärät ja koneen toiminta tarkistetaan mahdollisten kuljetusvaurioiden tai ilkivallan takia.

Varustelupuolella joitakin lisävarusteita ja maakohtaisia laitteita on hankala saada asennetuksi tehtaan valmistuslinjalla. Mäkelän korjaamolla Loimaalla Konejaket Ay:n hankkimiin koneisiin asennetaan muun muassa syöttökelojen lisävahvistukset ja poistetaan silppurin vakiovarusteena olevista 24 terästä puolet pois. Konejaket Ay:n Mika Laakon mukaan silpun pituus saadaan säädetyksi sopivaksi kelojen nopeutta muuttamalla.

Konejaket Ay varusti uudet Claasit ohjaamosta tapahtuvalla etuakselin renkaiden ilmanpaineen säätölaitteella. Tämänkin varusteen asennus tapahtuu Loimaan maahantuontihuollon yhteydessä. Myös radion ja sammuttimen asentaminen kuuluu ohjelmaan.

Pentti Mäkelän mukaan ajosilppurin tarkistaminen ja varustaminen suomalaiseen rehuntekoon soveliaaksi ottaa keskimäärin kolmesta neljään työpäivää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit