Suomalainen Maaseutu

Yksinkertainen rehuresepti toimii: "Mäskissä on paljon valkuaista ja se tekee appeesta maittavaa"

Suomalainen Maaseutu 20.09.2017

Orimattilalaisella Mika Tuiskusella on selkeät periaatteet lehmien ruokinnassa.


Markku Pulkkinen
Mika Tuiskunen jakaa appeen kerran päivässä. Triolietin apevaunu on ollut käytössä vuoden. Yrittäjä on siihen tyytyväinen.
Mika Tuiskunen jakaa appeen kerran päivässä. Triolietin apevaunu on ollut käytössä vuoden. Yrittäjä on siihen tyytyväinen.
Markku Pulkkinen
Apevaunu, kurottaja ja noukinvaunu ovat Tuiskusen tilan tärkeimmät työkalut. Mika Tuiskunen on tyytyväinen monikäyttöiseen kurottajaan, jolla on helppoa ja nopeaa täyttää apevaunu.
Apevaunu, kurottaja ja noukinvaunu ovat Tuiskusen tilan tärkeimmät työkalut. Mika Tuiskunen on tyytyväinen monikäyttöiseen kurottajaan, jolla on helppoa ja nopeaa täyttää apevaunu.
Markku Pulkkinen
"Mitä yksinkertaisempi ruokinta, sen parempi", Mika Tuiskunen linjaa. Säilörehun laadun ja määrän varmistaa monipuolinen siemenseos, jossa on parhaimmillaan 14 eri lajiketta.

Mika ja Saila Tuiskusen tilalle tuli lypsyrobotti kuusi vuotta sitten. Navettaan tehtiin jatko-osa nuorelle karjalle ja entinen pihatto muutettiin robottilypsyyn sopivaksi. Navetan toisella sivulla on apevaunulla läpi ajettava ruokintapöytä. Lehmiä pihattoon mahtuu noin 75.

"Lehmien puoli on hieman ahdas, ja se rajoittaa tuotosta, mutta muuten kokonaisuus toimii. Ruokinta ja muukin työ on tehokasta", Mika Tuiskunen kertoo.

Lehmien keskituotos on 11 300 kiloa vuodessa ja se on säilynyt melko vakaana. Karjasta hieman yli puolet on holsteineja ja vajaa puolet ayrshirejä.

"Eläimiä vähentämällä saisimme nostettua keskituotosta, mutta jalostus on onnistunut niin hyvin, että heikompia, pois laitettavia eläimiä on vain vähän. Navetan ahtaus kuluttaa eläimiä ja keskipoikimakertoja on vain hieman yli kaksi."

Lehmien ape sisältää säilörehun lisäksi itse viljeltyä ohraa ja kauraa sekä ostettua rypsirouhetta, olutmäskiä ja kivennäisiä. Lehmille tehdään kerralla 5 000 kilon apesatsi, nuorelle karjalle omansa.

Hiehoille ja umpilehmille Tuiskunen käyttää samaa säilörehua kuin lehmille. Siihen lisätään vain paljon olkea.

Yrittäjä on erityisen tyytyväinen mäskiin, jota on käytetty jo 15 vuotta. Mäskiä kuluu lehmien appeeseen 700 kiloa päivässä.

"Mäski tuodaan Hartwallin Lahden tehtaalta kolmen viikon välein. Se säilötään matalana kasana laakasiilossa. Vaikka mäski on märkää, niin se säilyy hyvin. Kesällä pinta saattaa hieman homehtua, mutta se on helppo kuoria pois. Mäskissä on paljon valkuaista ja myös kuitua. Se tekee appeesta mehukasta ja maittavaa", Tuiskunen tietää.

Appeen hän jakaa kerran päivässä, yleensä aamupäivällä. Ruokintapöytä tyhjenee juuri sopivasti vuorokaudessa.

Robotilla käytetään Autokrossi 3 -rehua. Sitä kuluu 4,5 kiloa lehmää kohti päivässä.


Tila on mukana ProAgrian tuotosseurannassa. Rehureseptit laatii maidontuotannon asiantuntija Raija Kemppainen ProAgria Etelä-Suomesta. Säilörehuanalyysit teetetään aina, kun rehuerä vaihtuu.

"En osaa itse laskea rehuarvoja enkä näe sitä tarpeelliseksi, kun on asiantuntijat olemassa. Lähetän analyysitulokset neuvojalle, jolta tulee parin päivän sisällä uusi resepti", Tuiskunen kiittelee.

Säilörehusta Tuiskunen korjaa yleensä vain kaksi satoa, sillä se riittää hyvin eläinten tarpeisiin. Säilörehualaa on 60 hehtaaria. Kuluvan kesän säilörehun määrään ja laatuun Tuiskunen on tyytyväinen. Säilöntä tapahtuu hapoilla.

Säilörehusatoa Tuiskunen varmistaa kahdella nurmiseoksella. Timotei-nurminata-englanninraiheinäseos, jossa on useampia lajikkeita jokaisesta lajista, on tuonut varmimman ja parhaan sadon. Toiseksi seokseksi hän on teettänyt Tilasiemenellä seoksen, jossa on edellä mainittujen lajien lisäksi sinimailasta, ruokanataa sekä alsike- ja valkoapilaa. Omassa seoksessa on peräti 14 eri lajiketta.

"Maamme sopivat hyvin sinimailaselle ja sillä saadaan vähennettyä rypsirouheen tarvetta."

Korjuuketjuna on niittomurskain, karhotin ja noukinvaunu. Pöttinger Torro -noukinvaunu on ollut käytössä yhden kesän. Tuiskunen on siihen tyytyväinen, kuten oli edelliseen JF-noukinvaunuunkin.

Ohran ja kauran Tuiskunen pääosin kuivaa. Kesästä riippuen osa viljasta säilötään tuoreena laakasiiloon. Härkäpapua Tuiskunen pitää liian myöhäisenä ja työllistävänä rehukasvina.


Tuotantotekniikassakin Tuiskunen luottaa yksinkertaiseen. Robotissa ei ole erityisiä lisävarusteita, kuten ei apevaunussakaan. Tietotekniikalla on hänen mukaansa tapana vikaantua turhan usein.

Kokonaismaitomäärän osalta yrittäjäparilla on selkeä tavoite.

"Meijerimaitoa pitää saada hieman yli 750 000 kiloa vuodessa. Lypsyrobotin maitomäärän pitää olla silloin 800 000 kiloa."

Tila työllistää molemmat yrittäjät täysipäiväisesti. Peltotöissä sesonkiapuna on Mika Tuiskusen isä, Heimo Tuiskunen. Menneenä kesänä hyvänä apuna oli myös ensimmäistä kertaa maatalousharjoittelija. Urakoitsijoita tilalla käytetään lannan levitykseen ja oljen silppuamiseen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit