Talous

Pääluottamusmies Ahjo-lehdessä: Äänekosken sellutehtaalla ulkomaisten työntekijöiden olot olivat pahimmillaan orjatyötä ja ihmiskauppaa

Talous 12.10.2017

Metallityöväen Liiton jäsenlehti Ahjossa Äänekosken uuden sellutehtaan rakennustyömaan pääluottamusmies Aki Harlamow arvostelee voimakkaasti ulkomaalaisten työntekijöiden kohtelua ja kuvailee sitä pahimmillaan "ihmiskaupaksi".


Petteri Kivimäki
Äänekosken sellutehtaan työmaa kuvattuna helmikuussa 2016.

Pääluottamusmies Aki Harlamow kertoo Ahjo-lehdelle, että 60–70 prosenttia Äänekosken rakentajista on ollut ulkomaalaisia. Hän hoiti laskujensa mukaan elokuussa päättyneenä rakennustyömaa-aikana yhteensä noin 13 000 henkilön edunvalvontaa. Alihankinta- ja vuokratyöfirmoja oli hänen mukaansa yhteensä 1 500.

Harlamow väittää, että Äänekosken uusi sellutehdas on rakennettu 80-prosenttisesti vuokratyövoimalla.

Hän kertoi lehdelle muun muassa joutuneensa selvittämään kolmannen asteen alihankintayrityksen työntekijöiden palkkasaatavia.

"Jos Romaniassa tai Bulgariassa tehdään työsopimus, todellisuudessa siellä sovitaan, mitä työntekijälle maksetaan", Harlamow kertoi Ahjo-lehdelle. "Jos työnantaja ilmoittaa, että näin ja näin paljon on maksettu, on todella vaikea todistaa, ettei näin ole tapahtunut, ellei työntekijä itse ilmoita asiasta. Kyllä minäkin osaan tilisiirtolomakkeen kirjoittaa..."

Harlamow toteaa lehden mukaan, ettei ole suomalaista viranomaista, joka oikeasti ja käytännössä valvoisi sitä, että työntekijälle maksetaan Suomen lakien ja kyseisen alan työehtosopimuksen mukainen palkka, ylityökorvauksista tai sunnuntailisistä puhumattakaan.

Itä-Euroopan maista houkuteltavien työntekijöiden kohtelua Harlamow luonnehtii lehden mukaan "ihmiskaupaksi". Ansiot jäävät Suomessa olemattomiksi ja asumisolosuhteet ja muut olot ovat hänen mukaansa kehnot.

"Tämä on ihan kuin ihmiskauppaa. Jos romanialaiselle sanotaan, että saat 300 euroa kuussa, niin mies lähtee, koska kotonakaan ei ole mitään", Harlamow sanoo Ahjo-lehdessä.

Harlamow kertoo myös, että laittomat irtisanomiset ovat yleisiä, mutta toteaa, että niiden todistaminen on vaikeata. Myös pelottelua on paljon, ja ne, jotka uskaltavat niskuroida ja vaatia oikeuksiaan, lähetetään takaisin kotimaahansa.

"Työaikalakeja rikotaan. Työaikakirjanpitoja väärennetään", Harlamow sanoo, ja kertoo, että ehkä työntekijöitäkin kovemmalle joutuvat työnjohtajat.

Harlamowin mukaan joskus voi käydä myös niin, että sairausloman palkkaa ei makseta, vaan sairastunut työntekijä saa lopputilin.

Ahjon mukaan pääluottamusmies Aki Harlamowilla on selkeä käsitys siitä, kuka hyötyy Äänekosken tapauksessa eniten. "Lopullinen hyötyjä on tilaaja, Metsä Fibre", hän sanoo.

Aiemmin Rakennusliiton alueluottamusmiehenä toiminut Aki Harlamow toimi Äänekosken rakennustyömaan pääluottamusmiehenä huhtikuusta 2015 tämän vuoden elokuun loppuun, jolloin Metsä Fibre ilmoitti rakennustyömaan muuttuneen käyväksi tehtaaksi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit