Talous

Venäläisten ostokset kasvoivat 200 miljoonalla eurolla vuodessa – Kaakkois-Suomi kiittää

Talous

Venäläisten ostokset kasvoivat 200 miljoonalla eurolla vuodessa – Kaakkois-Suomi kiittää

Talous 12.01.2018 Pyhtää

Venäläisten matkailijoiden määrä ja ostohalut ovat kääntyneet nousuun pitkän laskun jälkeen. Se antaa toivoa Kaakkois-Suomeen.

Eteläistä Suomea halkovan moottori­tien varrella Pyhtäällä yrittäjäpari­valjakko odottaa toiveikkaana asiakkaita. Ohiajaville on tarjolla kotiruokaa, paikallisia käsitöitä, hunajaa ja hilloja. Ruokalistat ja muut opasteet on kirjoitettu sekä suomeksi että venäjäksi, kuten Kaakkois-Suomessa kannattaa olla.

Marija Molochnaja ja hänen äitinsä Galina Vickholm ovat avanneet uudelleen moottoritien levähdys­alueen Kafe Finlandian puolentoista vuoden hiljaiselon jälkeen.

Tarkkaan ottaen kahviloita on kaksi: Yksi molemmin puolin tietä. Molochnaja ja Vickholm pitävät eteläpuolen taukopaikkaa vuokralaisina, pohjoispuolella on toinen yrittäjä. Alun perin molemmat olivat Molochnajan hallussa, mutta Ukrainan kriisiä seurannut talousromahdus ajoi silloisen yrityksen nurin.

Kun venäläinen perhe tulee tänne, ruoka on kaikkein tärkeintä.

Huippuvuonna 2013 venäläiset matkailijat toivat Suomeen noin 1,2 miljardia euroa, kaksinkertaisesti nykyistä enemmän.

Tieviranomaisten päähuolena oli hallitsemattomien rekkajonojen lyhentäminen. Suomen vienti Venäjälle veti mainiosti.

Kafe Finlandiat aukesivat elokuussa 2014. Saman vuoden keväällä Venäjä oli miehittänyt Krimin niemimaan, ja EU päätti vastata toimiin asettamalla talouspakotteita. Itä-Ukrainassa raivosi sisällissota.

”Syksy 2014 oli vielä ok. Sitten sanktiot iskivät”, Molochnaja muistelee.

Rajaliikenteestä elävälle seudulle kriisi oli myrkkyä. Kaakkois-Suomen kaupungeissa suljettiin kauppoja. Pietarin puolella kaatui joukoittain matka­toimistoja.

”Sehän näkyi aivan joka puolella. Moni ei tajua sitä, jos asuu vähän kauempana täältä.”

Liikematkailu väheni. Molochnajan mukaan romahdus karkotti venäläisyrityksiä, jotka olivat pyörittäneet liiketoimintaansa euroissa Suomen puolella. Ne eivät palaa itsestään, jos ollenkaan.

”Kriisissä ihmiset etsivät uusia ratkaisuja ja reittejä. Venäjällä pitää tehdä tosissaan työtä elääkseen, kukaan ei voi jäädä odottamaan että asiat palaisivat uomiinsa.”

12-vuotiaasta Suomessa asunut Molochnaja tuntee molemmat kulttuurit hyvin. Hänen tuntumansa on, että myös vapaa-aikanaan Suomeen matkaavat venäläiset ovat muuttuneet.

Kansainvälisten yritysten merkki­tuotteet eivät kiinnosta venäläisiä entiseen tapaan, sillä niitä saa samaan hintaan kotimaastakin. Sen sijaan matkailijat haluavat ostaa jotakin paikallista, aitoa, itse tehtyä.

”Kun venäläinen perhe tulee tänne, ruoka on kaikkein tärkeintä. He haluavat syödä kunnolla, ei mitään burgereita. Alkuruoka, keitto, pääruoka ja leivos vielä päälle.”

Järjestettyjen ryhmämatkojen sijaan Suomeen tullaan nyt useammin omatoimisesti, palveluita etsitään netistä.

Venäläiset ovat myös kansainvälistyneet, kun yhä useampi on matkustellut lähialueita sekä Turkin ja Egyptin kaltaisia perinteisiä matkakohteita laajemmin. Kun Molochnaja palvelee venäläisasiakasta venäjäksi, käy usein niin, että tämä vastaa englanniksi.

Rekkajonot eivät ole palanneet, mutta autoja ylityspaikoilla on taas ruuhkaksi asti. Se antaa toivoa. Myös yhä useampi paikallinen on oppinut, että suljetut kahvilat ovat jälleen auki.

Eteläisen Kafe Finlandian yrittäjä Marija Molochnaja haluaa tarjota kahvilassaan itse tehtyä ruokaa. Hänen mukaansa myös venäläiset asiakkaat arvostavat paikallista ja aitoa.
Eteläisen Kafe Finlandian yrittäjä Marija Molochnaja haluaa tarjota kahvilassaan itse tehtyä ruokaa. Hänen mukaansa myös venäläiset asiakkaat arvostavat paikallista ja aitoa.
Eteläisen Kafe Finlandian yrittäjä Marija Molochnaja haluaa tarjota kahvilassaan itse tehtyä ruokaa. Hänen mukaansa myös venäläiset asiakkaat arvostavat paikallista ja aitoa.
Eteläisen Kafe Finlandian yrittäjä Marija Molochnaja haluaa tarjota kahvilassaan itse tehtyä ruokaa. Hänen mukaansa myös venäläiset asiakkaat arvostavat paikallista ja aitoa.

Kotkan kaupoissa hieman Kafe Finlandiasta itään käy vilkas hyörinä. Karhulan Jumalniemen liikealueella sijaitsevassa Rajamarket-myymälässä lähes jokainen vastaan tuleva asiakas puhuu venäjää, mikä ei ole tavatonta tähän aikaan vuodesta.

Venäjällä lähes jokainen lomailee uudenvuoden ja loppiaisen välisen ajan. Moni pietarilainen suuntaa Suomeen ostoksille.

Pietarilainen Mihail Shaviryn on sukuloimassa Kotkassa asuvan veljensä ja tämän puolison Olga Shavirynan luona.

Shaviryn on nostanut ostoskärryyn laatikollisen astianpesuainetta.

”Hinnat ovat samat kuin Venäjällä, mutta laatu on täällä parempi. Pesu­aine riittää pidemmäksi aikaa.”

Luottamus Suomessa myytävien tuotteiden laatuun vaikuttaa olevan lujassa ja laajalle levinnyt. Tiskiaine ei päädy vain omaan käyttöön, vaan tarkoitus on viedä sitä myös tuliaisiksi ystäville, Mihail kertoo.

Tosin seurue ei ole aivan varma, ovatko erot todellisia. Suomalaisia tuotteita on totuttu arvostamaan.

”Ehkä kyse onkin vain lumevaikutuksesta”, Olga nauraa.

Pesuaineet käyvät hyvin kaupaksi venäläisille asiakkaille, vahvistaa myymäläpäällikkö Alina Ananieva.

Tämän lisäksi kysytään elintarvikkeita. Venäjän vastapakotteet rajoittavat ruuan tuontia, mutta omaan käyttöön tuonti on edelleen sallittua.

”Kahvi, voi, mädit, juustot, lihatuotteet”, luettelee elintarvikeosastosta vastaava Marianne Kajasranta suosituimpia tuotteita. Suosituin yksittäinen tuote lienee suolaton puolen kilon voipaketti.

”Tähän aikaan menee tuplamäärä tavaraa, koko ajan saa hyllyjä täytellä.”

Karhulan Rajamarketissa käy suurimman osan vuodesta enimmäkseen paikallisia asiakkaita. Toisin on ketjun ensimmäisenä perustetussa kaupassa Vaalimaalla, jossa asioi lähes yksinomaan venäläisiä.

Rajamarket panostaa venäläisiin asiakkaisiin muun muassa mainostamalla venäläisissä lehdissä ja verkko­sivuilla. Nimi tunnetaan, Ananieva vakuuttaa.

Yrityksen onneksi toiminta ei kuitenkaan ole pelkästään ostosmatkailijoista kiinni.

”Me emme joutuneet sulkemaan myymälöitä, mutta oli se surullista aikaa”, Ananieva muistelee kriisin aikaisia tunnelmia.

”Olemme selviytyneet turvautumalla suomalaisiin asiakkaisiin.”

Sittemmin toivo kasvusta on taas virinnyt. Sulkemisten sijaan perustetaan jälleen uusia liikkeitä. Jumal­niemeenkin ovat avanneet Tokmanni ja Power.

Rajamarket on laajentanut usean vuoden tauon jälkeen avaamalla uuden myymälän Lappeenrantaan.

Venäläiset matkailijat ostavat ennen kaikkea elintarvikkeita ja pesuaineita, kertoo Karhulan Rajamarketin myymäläpäällikkö Alina Ananieva.
Venäläiset matkailijat ostavat ennen kaikkea elintarvikkeita ja pesuaineita, kertoo Karhulan Rajamarketin myymäläpäällikkö Alina Ananieva.
Karhulan Rajamarketin asiakkaat ovat enimmäkseen Suomesta, mutta uudenvuoden jälkeisinä päivinä marketissa on runsaasti venäläismatkailijoita.
Karhulan Rajamarketin asiakkaat ovat enimmäkseen Suomesta, mutta uudenvuoden jälkeisinä päivinä marketissa on runsaasti venäläismatkailijoita.
Mihail Shavirynin mielestä Suomen hintataso on sama kuin Pietarissa, mutta tuotteiden laatu on parempi. Shaviryn käy Suomessa monikertaviisumilla 4–5 kertaa vuodessa.
Mihail Shavirynin mielestä Suomen hintataso on sama kuin Pietarissa, mutta tuotteiden laatu on parempi. Shaviryn käy Suomessa monikertaviisumilla 4–5 kertaa vuodessa.

Kaupan liiton pääekonomistin Jaana Kurjenojan mukaan venäläisten matkailijoiden määrää ja ostosrahaa säätelee yksi tekijä ylitse muiden: ruplan kurssi.

”Matkailuinto alkoi kääntyä laskuun jo ennen Krimin valtausta ja pakotteita”, Kurjenoja huomauttaa.

”Toki myöhemmät tapahtumat syvensivät kehitystä.”

Matkailuhuipun aikaan vuonna 2013 euro oli reilun 40 ruplan arvoinen. Vuoden 2015 loppuun mennessä kurssi oli muuttunut 90 ruplaan euroa kohti. Nyt se on vakiintunut alle 70 ruplan.

Samaa tahtia on kulkenut venäläismatkailijoiden kato ja paluu Suomeen. Ruplan nopea syöksy tyrehdytti venäläisten kulutuksen Suomessa, nyt moni mittari sojottaa pitkästä aikaa ylöspäin.

Kaupan liiton viimesyksyisen selvityksen mukaan kasvussa ovat venäläisten viisumihakemukset, rajan­ylitykset, rahan käyttö ja yöpymiset. Arvonlisäveron palautuksiin oikeuttavien invoice-kuittien määrä kasvoi tammi-elokuussa peräti 41 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Se kertoo ostoshalujen palaamisesta. Alv-hyvityksen saa lunastettua vasta seuraavalla matkalla.

Venäläisten kuukausittaisten vierailujen määrä kääntyi selvityksen mukaan hienoiseen nousuun vuoden 2016 lopulla, ja kasvu voimistui viime vuoden aikana.

Venäläismatkailijoiden ostosten keskikoko kasvoi vuodessa 114:sta 171 euroon.

Kun matkailijoiden määrä samaan aikaan kasvoi, se tarkoittaa, että venäläisten ostokset Suomessa kasvoivat vuodessa 200 miljoonalla eurolla.

Ostosten rakenne on kuitenkin yksipuolistunut ja muistuttaa nyt huippu­vuosia edeltävää aikaa: Venäläiset vievät kotimatkalle erityisesti ruokaa ja makeisia. Vaatteita ei shoppailla entiseen tapaan.

Tuleva kehitys riippuu Venäjän taloudesta, joka riippuu pitkälti öljyn ja raaka-aineiden hinnoista.

”Jos haluttaisiin, että venäläisten matkailu kasvaisi muutenkin kuin vain ruplan kurssin mukana, se vaatisi venäläisten ostovoiman pitkäjänteistä ja reaalitalouteen nojaavaa kasvua. Tällaista kasvua ei valitettavasti ole näköpiirissä”, Kurjenoja toteaa.

Pitäisi pysyä myös ajassa mukana. Perinteinen shoppailu vähenee vääjäämättä, kun yhä suurempi osa kuluttajatuotteista myydään verkkokaupassa. Venäläiset eivät tee tässä poikkeusta.

Kurjenoja mainitsee yhtenä myönteisenä esimerkkinä lastenvaatevalmistaja Reiman, jolla on ollut venäläinen verkkokauppa jo pitkään.

Verkkokauppa-asiakkaat eivät tietystikään korvaa Kaakkois-Suomen matkailutuloja. Lomamatkailussa pitäisi pärjätä Virolle. Etelänaapuri kylpylöineen on noussut kovaksi kilpailijaksi.

Yrityksissä ollaan vaikeiden päätösten äärellä. Kasvavasta matkailija­virrasta kannattaisi ottaa kaikki ilo irti. Yhtä selvää on, että kaikki munat samaan koriin laittava voi menettää paljon, kuten historia on moneen kertaan osoittanut.

”Jos asiakaskunta on hyvin venäläisvoittoista, yrityksellä menee lujaa kun venäläisiä tulee, ja se on vaikeuksissa kun heitä ei tule. Mitä monipuolisempi asiakaskunta, sitä varmemmalla pohjalla toiminta on.”

Venäläisten ostohalut ovat kasvaneet nopeasti Kaupan liiton selvityksen mukaan.
Venäläisten ostohalut ovat kasvaneet nopeasti Kaupan liiton selvityksen mukaan.
Ruplan arvon romahdus näkyi pian matkalijamäärien laskuna Suomessa.
Ruplan arvon romahdus näkyi pian matkalijamäärien laskuna Suomessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit