Talous

Kaupan osuus kuluttajan ruokaeurosta on kasvanut – tuonti ja omat tuotemerkit siirtävät rahaa teollisuudelta kaupalle

Talous 12.01.2018

PTT:n tutkimusta rahan jakaantumisesta ruokaketjussa on hidastanut keskittyneen vähittäiskaupan haluttomuus kertoa hintatietojaan.


Jukka Pasonen
Maidon hintamarginaalit.
Maidon hintamarginaalit.
Jukka Pasonen
Jauhelihan marginaalit.
Jauhelihan marginaalit.
Jukka Pasonen
Myllytuotteiden marginaalit.
Myllytuotteiden marginaalit.

Kauppa on onnistunut kasvattamaan osuuttaan elintarvikealan rahavirrasta teollisuutta ja maataloutta voimakkaammin.

Kauppa on pystynyt hyödyntämään elintarviketeollisuuden sekä kotimaassa että lähimarkkinoilla kohtaamaa kilpailua sekä tasaisesti kasvanutta tuontia, kertoi tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori Pellervon taloustutkimuksesta (PTT) Maataloustieteen päivillä Helsingissä torstaina.

PTT:n tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaupan ja ravintoloiden osuus reaalisista euromääräisistä rahavirroista on kasvanut. Myös tuonnin osuus on kasvanut tasaisesti.

Kotimaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden reaaliset rahavirrat ovat puolestaan pienentyneet. Verojen osalta kehityksessä näkyvät arvonlisäveroon tehdyt muutokset

Entistä suurempi osa elintarvikesektorilla syntyvästä lisäarvosta syntyy kaupan toiminnasta. Kaupan omien merkkien määrän kasvu on siirtänyt rahavirtoja teollisuudelta kaupalle.

Kauppa on muuttanut viime vuosina toimintatapojaan siten, että se on ottanut hoitaakseen etenkin tuotteiden jakelua ja muuta logistiikkaa. Tämän seurauksena myös aikaisempaa suurempi osa ketjun kustannuksia on siirtynyt kaupalle.

Kehityksessä on eroja tuotannonalojen välillä.

Lihasektorilla kauppa on pitkällä aikavälillä kasvattanut rahavirtojaan etenkin suhteessa teollisuuteen. Arovuoren mukaan lihan tarjonta kotimaassa ja tuonnin kautta on runsasta ja teollisuuden kyky tuottaa lisäarvoa on heikko.

Maitoalalla näkyy vuoden 2014 pakotepolitiikan seuraukset. Viennin romahtamisen myötä teollisuuden asema kotimarkkinoilla on heikentynyt ja kaupan asema maitomarkkinoilla on vahvistunut. Meijerit pärjäsivät verrattain hyvin vuoteen 2014 saakka.

Viljasektorilla teollisuus on kyennyt tuomaan markkinoille lisäarvotuotteita, joiden avulla se on jossain määrin onnistunut kasvattamaan rahavirtaansa. Alalle on tuonut rakenteellista muutosta viime vuosina kaupan omat paistopisteet ja raakapakasteiden tuonti.

Arovuoren mukaan vuosina 2014–2016 ruokakaupan markkinatilanne on tasaantunut. 2000-luvulla ruokaketju on kuitenkin mennyt uuteen asentoon päivittäistavarakaupan keskittymisen, tuonnin kasvun, elintarviketeollisuuden kansainvälistymisen sekä maatalousmarkkinoiden nopeiden hintamuutosten puristuksessa.

Tutkimuksen aineiston saatavuudessa on ollut haasteita, kertoi maatalousekonomisti Heini Lehtosalo PTT:stä.

Ennen Kuluttajatutkimuskeskuksella oli lakisääteinen oikeus saada yrityksiltä niiden hintatietoja tutkimuskäyttöön. Lakioikeus on nyt poistunut, kun Kuluttajatutkimuskeskus on yhdistetty Helsingin yliopistoon.

Keskittynyt vähittäiskauppa ei vapaaehtoisesti mielellään avaa hintatietojaan. Lehtosalo mainitsee kaupan pelkäävän joutumista Kilpailu- ja kuluttajaviraston hampaisiin, jos tietoja avataan.

Tiedonsaantivaikeuksien takia laskelmissa kaupan ja teollisuuden osuus vuonna 2016 on nyt esitetty könttänä. Tutkimuksen jatkuessa ne on tarkoitus eritellä ja laskea myös eri osapuolten kustannuksia ja katteita.

Tutkimuksen tarkastelujakso kattaa aikavälin 2000–2016. S-ryhmä aloitti halpuutus-nimellä kulkevan mainoskampanjansa vuonna 2015. Hintojen lasku nipisti kaupan mukaan sen omia katteita.

Arovuori sanoo, että hintamarginaalien perusteella ei voida ottaa kantaa markkinoiden toimivuuteen eikä siihen, mikä ketjun kunkin osapuolen osuus hinnasta pitäisi olla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit