Maaseudun Tulevaisuus
Talous

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos säästää miljoonia korjaamalla vanhaa – "säiliöauto tuli 110 000 euroa halvemmaksi kuin uusi"

Talous 19.03.2017

Palomestari ja kalustonhoitaja rakentavat säiliöautot käyttökuntoon.


”Auton tekoon kuluu vuoden verran aikaa”, Janne Saikkonen kertoo.
”Auton tekoon kuluu vuoden verran aikaa”, Janne Saikkonen kertoo.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella on 140 ajoneuvoa.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella on 140 ajoneuvoa.
Jukka Hietamäki on osallistunut viiden säiliöauton  rakentamiseen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle.
Jukka Hietamäki on osallistunut viiden säiliöauton rakentamiseen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle.

Työkalut kolisevat Kurikassa Jurvan paloasemalla, kun palomestari Jukka Hietamäki sekä kalustonhoitaja Janne Saikkonen rakentavat Kurikan paloasemalle matkaavaa säiliöautoa käyttökuntoon.

Kyseessä on viides Hieta­mäen ja Saikkosen käsistä valmistuva säiliöauto sen jälkeen, kun Etelä-­Pohjanmaan pelastuslaitos käynnistyi vuonna 2004.

”Alusta on hankittu käytettynä Hollannista. Säiliöksi tulee Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle suunnittelemamme, 12 kuutiometriä vetävä uusi komposiittisäiliö”, Hietamäki kertoo.

Hietamäki ja Saikkonen rakentavat omatoimisesti autoon tulevat alumiini­runkoiset kaapistot. He myös kunnostavat ja päivittävät käytetyn vesipumpun uuden­veroiseksi.

”Aikaa auton tekoon kuluu vuoden verran. Rakennamme autoa silloin, kun emme ole hälytystehtävissä”, Saikkonen kertoo.

Kaksikosta Hietamäki on todellinen pioneeri. Hän on huoltanut ja korjannut pelastus­kalustoa 1980-luvulta alkaen.

”Jo silloin pidettiin hyvänä, jos henkilökunta sai aikaan säästöjä omilla toimen­piteillään. Olen vaalinut tätä periaatetta.”

Hietamäen ja Saikkosen aktiivisuus on kullan arvoista. Heidän ansiostaan pelastuslaitos säästää euroja melkoisen nipun.

Pelastuspäällikkö Keijo Kangastien mukaan miehet ovat vuosien aikana säästäneet pelastuslaitoksen varoja miljoonan euron verran.

”Esimerkiksi viime vuonna Kuortaneelle valmistunut säiliöauto tuli noin 110 000 euroa halvemmaksi kuin uuden auton hankinta”, Kangastie kertoo.

”Kaksikko tekee rakentamis- ja korjaustöitä suurella intohimolla, he ovat siirtäneet oma-aloitteisesti lomiaankin tarpeen vaatiessa”, hän kiittelee.

Kangastien kiitollisuuden ymmärtää: Hietamäen ja Saikkosen työpanos näkyi viime vuonna Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen 140 ajoneuvon hyvinvoinnissa.

Yhteensä kaksikko työskenteli paja-askareissa 2 600 tuntia. Luku on hurja, sillä miesten päätyö on kuitenkin hälytystehtävien hoito.

Saikkonen myöntää, että lomia on jäänyt pitämästä.

”Onhan noita jonkin verran rästissä. Vaimoni onkin muutaman kerran kysynyt, ottaisinko lakanatkin mukaan paloasemalle”, kalustonhoitaja nauraa.

Hietamäki kokee, että into­himo kaluston rakentamiseen ja hoitoon on elämäntapa.

”Tämä työ on antoisaa. Tuntuu yksinkertaisesti hyvältä tehdä merkityksellistä työtä hyvässä porukassa.”

Pelastuspäällikkö Kangastie on muutenkin tyytyväinen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen henkilökunnan omaehtoiseen, euroja säästävään toimintaan.

”Viime vuonna tehostimme toimintaa niin, että säästöjä kertyi noin 1,2 miljoonaa euroa. Summasta puolet syntyi kaluston rakentamisesta, korjauksesta sekä huollosta – työntekijät huolehtivat näistä töistä.”

Kangastie nostaa jälleen esille Jukka Hietamäen työpanoksen.

”Jos jossakin päin maakuntaa hajoaa vaikkapa yöllä sammutus­auton vetonivel, Jukka lähtee välittömästi paikalle arvioimaan tilanteen. Hän analysoi, miten asia ratkaistaan tehokkaasti ja edullisesti”, Kangastie kertoo.

Eteläpohjalaisten tapa rakentaa omaa kalustoa kiinnostaa muissakin pelastuslaitoksissa.

”Hietamäen ja Saikkosen tekemiseen on käyty tutustumassa monista paikoista, mikä on mainio asia. Heidän esimerkkiään kannattaa seurata”, Kangastie painottaa.

Tehokaksikolla on edessä uusi tehtävä.

”Kemikaalisukellusauto on tulossa minun ja Jukan käsittelyyn keväällä. Kiehtovaa saada jälleen uudenlainen ajoneuvo työn alle”, Saikkonen sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit