Talous

Fortumille Uniperilta iso ydinvoimala Ruotsista – kauppa tuo yhtiölle ydinvoimatehoa yli 2 200 megawattia

Talous 06.10.2017

Vesivoimaa tulee Ruotsista saman verran kuin Fortum tavoitteli aiemmin Venäjältä


Foto: Stefan Sjödin Fortum
Fortum saisi Uniper-kaupalla vesivoimaa Ruotsista ja Saksasta 3 800 megawattia. Ennestään yhtiöllä on vesivoimaa 4 600 megawattia, muun muassa Trängslätin patoallas ja voimalaitos Ruotsissa.
Fortum saisi Uniper-kaupalla vesivoimaa Ruotsista ja Saksasta 3 800 megawattia. Ennestään yhtiöllä on vesivoimaa 4 600 megawattia, muun muassa Trängslätin patoallas ja voimalaitos Ruotsissa.
Jukka Pasonen
Jukka Pasonen

Fortum on saamassa Uniper-kaupassa haltuunsa kokonaan Ruotsista Oskarshamn 3 -ydinvoimalan. Vuonna 1985 rakennetun voimalan teho on 1 450 megawattia. Se on maailman suurin kiehutusvesireaktori, kolminkertainen Loviisan yhteen ydinvoimalaan verrattuna ja lähes Olkiluotoon valmistuvan maailman suurimman ydinvoimalan kokoinen.

Tähän mennessä Fortum on omistanut voimalasta noin 45 prosenttia ja Uniper 55 prosenttia.

Fortumin uskotaan pystyvän nostamaan laitoksen käyttöastetta, kun se pystyy tekemään itse päätökset tarvittavista tehostamistoimista.

Fortum saa Ruotsista lisäksi haltuunsa 30 prosenttia Ringhalsin neljästä reaktorista ja kymmenesosan Forsmarkin kolmesta reaktorista. Yhteensä ydinvoimatehoa kertyy yli 2 200 megawattia, jolla arvioidaan olevan käyttöikää 20–30 vuotta.

Fortumilla on jo valmiiksi Ruotsissa 1 540 megawattia ydinvoimaa Oskarshamnissa ja Forsmarkissa.

Suomessa Fennovoima on rakentamassa Pyhäjoelle 1 200 megawatin ydinvoimalaa, jonka hinnaksi on arvioitu 6–7 miljardia euroa.

Mikäli Fortum saisi Uniperin kokonaan haltuunsa, kaupan hinta olisi noin 8 miljardia euroa.

Uniperin koko tuotantoteho on 38 000 megawattia, josta kymmenesosa on vesivoimaa ja viisi prosenttia ydinvoimaa. Niiden osuus tuotetusta energiasta on kuitenkin huomattavasti suurempi, koska ne tuottavat energiaa käytännössä koko ajan.

Suurin osa Uniperin tuotannosta tehdään kuitenkin maakaasulla ja kivihiilellä Saksassa, Britanniassa ja Venäjällä. Kaasun osuus on hiiltä suurempi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit