Kalaa sisältävä kontin lämpötila pitää olla Helsingin Hakuninmaalla vielä alle 20 astetta. Kuva: Sanne Katainen
Helsingin raja-asema suljetaan – brassilihan valvonta voi heikentyä
Meritse EU:n ulkopuolelta tuodun lihan rajavalvonta loppuu Suomessa, jos Hakuninmaan rajatarkastusasemalle ei löydy korvaajaa.
Rajaeläinlääkäri Elina Viitasaari tarkistaa tuontielintarvikekontteja Helsingissä. Kuva: Sanne KatainenEuroopan unionin ulkopuolelta meriteitse tulevan lihan tuonti suoraan Suomeen loppuu, jos tänne ei perusteta uutta rajatarkastusasemaa.
Valvonnasta vastaava Helsingin sataman Hakuninmaan rajatarkastusasema suljetaan vuonna 2019.
Suomeen suoraan EU:n ulkopuolelta tulevaa lihaa, kananmunia ja maitotuotteita voidaan tarkastaa kolmessa pisteessä: Hakuninmaalla, Vaalimaan raja-asemalla Virolahdella tai Helsinki-Vantaan lentokentällä.
Meriteitse tulevat eläinperäiset elintarvikkeet tarkistetaan Hakuninmaalla. Niitä kuljetetaan merikonteissa, jotka ovat lentorahtia edullisempia. Esimerkiksi brasilialaisliha tuodaan laivoilla.
Kontit lastataan Vuosaaren satamassa rekkoihin ja ajetaan Hakuninmaalle. Alueelle on kaavoitettu asuinrakennuksia, joiden tieltä asema väistyy.
Jos uutta rajatarkastusasemaa ei saada, laivoilla ei voida enää tuoda brasilialaista lihaa Suomeen. ”Valvonta siirtyy silloin Suomen ulkopuolelle muille asemille”, sanoo rajatarkastuksen jaostopäällikkö Kitty Schulman Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
Yksi tarkastuspiste on Hollannissa Rotterdamin suursatama, jonka kautta jo nyt osa EU:n ulkopuolelta tulevasta lihasta saapuu.
Suomessa tarkastusta ei valvo Tulli, vaan Evira. Eviran rajaeläinlääkärien tarkastuksessa käydään läpi esimerkiksi Suomessa vaadittavat salmonellatodistukset.
Samalla otetaan pistokokeita riskiperusteisesti. Pistokokeet lähetetään laboratorioon, joissa tutkitaan esimerkiksi lääkejäämiä.
”Nyt neuvotellaan, löytyisikö Vuosaaresta uusi paikka rajatarkastusasemalle”, Schulman kertoo. Haasteena on valtion niukka budjetti.
Jos uutta asemaa ei saada, suuri kysymys on, kuinka hyvin esimerkiksi Suomen tiukan salmonellaohjelman valvonta onnistuu ulkomailta käsin.
”Neuvonta tulee säilymään tulevaisuudessakin Eviralla”, Schulman muistuttaa.
Jos Suomessa ei ole omaa tuontivalvontaa, on luotettava muiden EU-maiden valvontaan, missä on rajaeläinlääkäri Elina Viitasaaren mukaan riskinsä.
”Ei voi taata, että Rotterdamissa otettaisiin yhtään näytettä Suomeen tulevista konteista”, Viitasaari pohtii.
Valvonnan mahdollinen siirtyminen Keski-Eurooppaan huolettaa Viitasaarta.
”Brasilian lihakohussa selvitystyö on ollut nopeaa oman rajatarkastuksen ansiosta”, hän kertoo.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jaana Husu-Kallion mukaan on lähinnä elintarvikkeiden tuojien ja kaupan asia, tarvitaanko meritse tuoduille elintarvikkeille omaa tarkastusasemaa.
”Elinkeino maksaa sen kustannukset ja valtio kustantaa siellä eläinlääkärien tarkastustoiminnan.”
Hakuninmaa on hänen mielestään huono paikka tuontitarkastukselle kaukana satamasta ja asutuksen keskellä.
”Asiasta on keskusteltu jo pitkään.”
Husu-Kallion mielestä tarkastus olisi järkevää tehdä Tullin yhteydessä Vuosaaren satamassa, mutta asiasta päättävät elintarvikkeiden tuojat.
”Valtaosa tuotteista tulee jo nytkin rekoilla Keski-Euroopasta.”
”Rajatarkastus pitää joka tapauksessa hoitaa, kun tavaraa tuodaan ensi kertaa EU:hun ja esimerkiksi salmonellatodistusten pitää olla aina kunnossa.”
Kustannukset ovat enemmän kiinni tuotteiden määrästä kuin tarkastuksen sijaintipaikasta.
”Nykytilanteessa tuojien pitäisi olla enemmän huolissaan tavaran laadusta kuin kustannuksista”, Husu-Kallio sanoo.
EU:n ruokaturvallisuudesta vastaava komissaari Vytenis Andriukaitis matkustaa ensi viikolla Brasiliaan ja vaatii maan maatalousministeri Blairo Maggilta selvitystä lihaskandaaliin.
Komissio lähetti Brasilian viranomaisille viime viikolla kyselyn asiasta. Komissio halusi kuulla, miten viranomaiset ovat voineet olla niin tietämättömiä poliisin tutkimuksesta, vaikka skandaali on niin laaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
