Talous

Kunnianhimoa julkisiin hankintoihin: Kierrätys ja kiertotalous etusijalle, sanoo Pöyryn Puoskari

Talous 30.07.2017

Uusia markkinoita syntyy korvaaville, kierrätettäville raaka-aineille. Betonia voidaan korvata puu- ja teräsrakenteilla.


Jere Lauha
Puu ja teräs korvaavat betonia kokonaan kierrätettävässä tehdas- tai toimistorakennuksessa, jollaiselle Pöyryllä on suunnitelmat, kertoo johtaja Mari Puoskari lomamaisemissaan Kangasniemellä.

Cleantech kuuluu maailmassa nopeimmin kasvaviin liiketoiminnan aloihin.

Kun Suomi on lisäksi edelläkävijöitä kiertotaloudessa, Suomeen voisi syntyä näiden ansiosta huomattavaa yrittäjyyttä ja työllisyyttä, katsoo Pöyryn ympäristöliiketoiminnan johtaja Mari Puoskari.

"Meidän kannattaa olla kunnianhimoisia ja nostaa kotimaasta esimerkkejä, joilla todistaa osaamistamme myös viennissä."

Puoskari aloitti Pöyryllä huhtikuussa ja työskenteli sitä ennen pitkään Ekokemillä. Hän ehti myös vaikuttaa Helsingin kaupunginvaltuustossa vihreiden valtuutettuna 12 vuotta, josta viimeiset neljä puheenjohtajana.

Niin julkisissa kuin yksityisissä kotimaisissa investoinneissa tulisi Puoskarin mukaan laittaa kierrätys ja resurssien viisas käyttö etusijalle.

Kun maailman väestö kasvaa, ostokykyisen keskiluokan arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Samalla luonnonvarojen tarve kolmin- tai jopa nelinkertaistuu.

Potentiaalia olisi esimerkiksi prosessilaitteissa teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseksi sekä laitteistoille, joilla erottaa kotitalousjätteistä kierrätykseen kelpaavat materiaalit.

Uusia markkinoita syntyy myös, kun etsitään kierrätettäviä vaihtoehtoja ongelmallisten raaka-aineiden tilalle.

Esimerkiksi betonia pystytään rakenteissa korvaamaan ainakin osittain puulla ja teräsrakenteita voidaan kierrättää.

Tosin Puoskari huomauttaa, että tähän tarvitaan lisätutkimusta. VTT:llä ja alan yrityksillä on viime mainitusta menossa tutkimushanke.

Suomi on muita Pohjoismaita edellä siinä, että kiertotaloudelle on luotu poliittiset tavoitteet (MT 21.9.).

"Mutta siitä ollaan vielä kaukana, että koko tuotanto saadaan suljettuun kiertoon. Niin yhdyskuntien kuin teollisen jätteen puolella meilläkin ollaan jäljessä EU:n tavoitteista", Mari Puoskari toteaa.

EU:n tavoite on kierrättää kotitalouksien jätteestä 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomi sijoittui toissa vuonna keskikastin alalaidalle 35 prosentilla.

Myös tuore YK:n kestävän kehityksen raportti kiinnitti huomion Suomen kulutuksen kestämättömyyteen (MT 26.7.).

Puoskarin mukaan kaikki lähtee osaamisesta. Kotimarkkinoiden referensseillä yritykset voivat osoittaa ostajaehdokkaille ratkaisujensa ja teknologioidensa toimivuuden.

Julkisissa hankinnoissa tulisi pitää rima korkealla ja kannustaa innovatiivisiin ratkaisuihin. Ne toimivat edelleen esimerkkeinä viennissä, hän painottaa.

Myös poliittista ohjausta lainsäädännön kautta tarvitaan kannusteeksi.

Sen sijaan yritys- ja muiden tukien tehokkuuteen liiketoiminnan synnyttäjänä Puoskari ei niinkään usko.

Lainsäädännön puolella EU:n jätehierarkia antaa Mari Puoskarin mukaan sinänsä toimivan pohjan kiertotalouteen.

"Jos materiaali kelpaa kierrätykseen, se pitäisi kierrättää. Mutta jos se on likaista tai usean raaka-aineen sekoitetta, se on hyvä polttaa ja ottaa edes energia talteen."

Kierrätyksen tueksi tarvitaan siis aina jonkun verran jätteenpolttoa.

Suomessa kierrätysasteen nostamista on edistänyt reilu vuosi sitten käyttöön otettu kaatopaikka-asetus. Myös pakkausjätedirektiiviä Puoskari pitää edistysaskeleena.

"Kierrätyskapasiteettia eli mekanis-biologisia lajittelulaitoksia, joissa muovit, lasi ja metalli voitaisiin erotella uuteen käyttöön, toivoisi lisää."

Aiheeseen liittyvät artikkelit