Kyläkauppojen jatkajiksi päätyy usein monin tavoin kokeneita jatkajia

"Tyypillinen maaseudun uusi kauppiasyrittäjä on keski-iän ylittänyt ja muualla jo kokemusta hankkinut henkilö", kuvailee K-kauppiasliiton toimitusjohtaja Jaana Hertsberg. Kuva: Sanne Katainen

Maaseudun kauppoja jatkamaan ryhtyvät ovat yhä useammin keski-iän ylittäneitä. Usein he ovat myös monin tavoin elämää nähneitä konkareita.

"Tyypillinen jatkaja maaseudulla on yli 40-vuotias. Mitä kokeneempi kauppias, sen paremmat mahdollisuudet menestyä", arvioi K-kauppiasliiton toimitusjohtaja Jaana Hertsberg.

Joskus kyläkaupan jatkajaksi päätyy parikymppinen nuori.

"Silloin hän on yleensä kasvanut tiskin takana ja nähnyt kauppiaan elämää lapsesta asti."

Kyläkauppiaaksi ei ryhdytä tänä päivänä sattumalta eikä oikusta. Usein pienen paikkakunnan K-kaupan jatkaja löytyy omasta perheestä.

"Tai sitten jatkajaksi ryhtyy joku luottotyöntekijä."

Oma haasteensa ovat kauppakiinteistöt, joista suurimman osan omistaa Kesko.

"Itse omistettu kiinteistö voi muodostua kauppiaalle ongelmaksi etenkin juuri harvaan asutulla seudulla. Jos eteen tulee pakkotilanne lopettaa kauppa, perheelle jää käsiin kiinteistö, jolle ei ole käyttöä. Se on vaikea tilanne."

Hertsbergin mukaan ensisijaisen tärkeää on tuntea seutukunnan markkinatilanne.

"Pienellä paikkakunnalla on tärkeää, että kauppias on itse läsnä. Kauppiaat ovat äitejä ja isiä, itsekin kuluttajia ja paikkakunnallaan tärkeitä työllistäjiä sekä veronmaksajia."

"Monissa syrjäseutujen kunnissa kauppias on kunnan jälkeen suurimpia työllistäjiä. Kyläläisten kannattaa ymmärtää, että oman kylän kauppaan kulutetut rahat eivät mene Cayman-saarille, jonnekin ulkomaille eikä Helsinkiin, vaan takaisin ihan omalle kylälle."

K-kauppiasliiton kuului vuoden alussa 1 114 kauppiasta. Suurimpien kauppojen myynti on yli 50 miljoonaa vuodessa, kun taas pienimmät myyvät alle miljoonalla eurolla.

"Esimerkiksi alkoholilain muutokset ovat elintärkeitä juuri niille pienille syrjäseutujen kaupoille. Ruokaahan myydään aina saman verran, mutta alkoholilain muutokset vaikuttavat siihen, mistä se ruoka myydään."

"Myös reseptivapaiden lääkkeiden myynnin salliminen ruokakaupoista parantaisi haja-asutusalueen palveluja ja auttaisi pitämään kaupat toiminnassa."