"Mökkiläiset turvaavat palveluiden säilyvyyttä maaseutukunnissa ja luovat työllisyyttä"

Mökkeilyssä liikkuva rahamäärä on yhteensä noin 6,2 miljoonaa euroa. Kuva: Jukka Pasonen

Mökkeilyn työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 60 000 työpaikkaa. Kuva: Jukka Pasonen

Vapaa-ajan asuminen on laaja ja merkitykseltään kasvava yhteiskunnallinen ilmiö, Mökkibarometri 2016 linjaa.

Viimeisen mökkibarometrin mukaan mökkeilyyn käytettiin vuonna 2014 yhteensä noin 6,2 miljardia euroa ja tämän työllisyysvaikutus oli noin 60 000 työpaikkaa.

Rahavirrasta isoin osa muodostui päivittäistavarahankinnoista, rakentamisesta ja korjauksista sekä matkakustannuksista.

Vapaa-ajan asukkailla on äärettömän tärkeä merkitys erityisesti maaseutukunnille ja alueille, joissa mökkiläisiä on enemmän kuin vakituisia asukkaita, projektipäällikkö Manu Rantanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista toteaa.

"Vapaa-ajan asukkaat ovat monelle pienelle kunnalle tärkeitä kylän elinvoimaisuuden ja talouden kannalta. Mökkiläiset turvaavat palveluiden säilyvyyttä maaseutukunnissa ja luovat työllisyyttä tekemällä ostoksia ja käyttämällä palveluita," erityisasiantuntija Nina Vesterinen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo.

"Esimerkiksi jotkin pienet kyläkaupat ovat säilyneet pitkälti heidän ansiosta."

Monet vapaa-ajan asukkaista ovat Vesterisen mukaan myös hyvin aktiivisia kyläyhteisöissä.

Ruralia-instituutin Modernisoituvat mökkeilytyylit -raportissa vuodelta 2014 palvelujen käytön todetaan yleistyvän ja monien mökkeilytyylin lähestyvän matkailijan kokemusta.

"Monella mökkeilyyn kuuluu itse tekeminen, mutta tämä on muuttumassa. Yhä harvempi kokee nöyryyttävänä, jos ei itse osaa tai jaksa tehdä kaikkea", Rantanen sanoo.

Hänen mukaansa muutos liittyy ikärakenteeseen. Ikääntyvät mökkiläiset saavat palveluista apua raskaampiin töihin. Nuoret taas eivät halua tai osaa tehdä itse kaikkea. Näin palvelukysyntä kunnissa kasvaa.

Mökkiläisten tuoma hyöty kunnalle riippuu paljon siitä, kuinka paljon mökeillä vietetään aikaa.

Mökkibarometrin mukaan mökkien käyttö on lisääntynyt hieman viime vuosina. Kasvua on etenkin kevät-, syys- ja talvikuukausina, mikä liittyy todennäköisesti mökkien parantuneeseen varustetasoon ja peruslämmön jatkuvampaan ylläpitämiseen.

"Palveluilla on paremmat edellytykset säilyä, kun niitä käytetään muulloinkin kuin kesäsesonkina. Mökeillä käyvät vieraat kasvattavat myös palveluiden kysyntää", Vesterinen kertoo.

Mökkibarometrin mukaan halukkuus mökillä tehtävään etätyöhön on myös kasvanut. Lisäksi aiempaa useammalla on etätöihin mahdollistava työ, mikä voi lisätä loma-asuntojen käyttöastetta.

Vapaa-ajan asukkaat voivat tuoda myös haasteita kunnille.

"Toisinaan ihmiset käyttävät mökkikuntansa palveluita, kuten terveyskeskusta. Mökkiläisten keski-ikä on noussut, mikä voi lisätä esimerkiksi terveyspalveluiden käyttöä", Vesterinen huomauttaa.

Korkea vapaa-ajan asukkaiden määrä lisää myös kunnan infrastruktuurin kuten teiden, rakennuksien ja jätehuollon ylläpitokustannuksia. Päätöksenteossa tuleekin muistaa myös vapaa-ajan asukkaiden rooli.

"Toisaalta infran ylläpidosta hyötyvät kuitenkin myös vakituiset asukkaat. Mökkiläiset maksavat myös kiinteistöveroa, mikä tuo tuloja kunnille", Vesterinen muistuttaa.

Vesterisen mukaan kunnissa on tärkeää nostaa esiin omaa imagoaan ja houkuttelevuutta.

Matkailun ja sen kehittämisen avulla voidaan investoida ja tuoda siten palveluja ja työpaikkoja alueelle.

Vesterisen ja Rantasen mukaan mökkiläiset tulisi myös ottaa nykyistä enemmän mukaan suunnitteluun ja lisätä kuntien ja mökkiläisten vuoropuhelua.

"Heiltä voi tulla ihan uudenlaisia ideoita, sillä muualta tulevat voivat nähdä monet asiat eri perspektiivistä kuin vakituiset asukkaat", Vesterinen tiivistää.