Maatalousministeri Kimmo Tiilikainen: "Ruokahävikki puuttui kokonaan HS:n Itämerilaskurista"
MTK:n Liisa Pietola pitää naudanlihan syyllistämistä "harhaisena". Ministeri Kimmo Tiilikainen puolustaa suomalaisen maatalouden ympäristökestävyyttä.
Naudanlihan tuotanto on Savossa ja Keski-Suomessa, ei Itämeren alueella. Samoin maitotilat sijaitsevat kaukana Itämeren rannoilta. Kuva: Markku Vuorikari"Naudanliha, maito ja hevoset rehevöittävät", otsikoi Helsingin Sanomat kahdella aukeamalla Itämeren kuormitusta mittaavan ravinnekuormalaskurinsa keskeisen johtopäätöksen.
Maa- ja metsätaloustuottajain etujärjestön MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola tutustui laskuriin ja selvitti sen pohjatiedot:
"Laskurissa on käytetty vanhaa tutkimustietoa. Tämä laahaa perässä, eikä kuvaa nykytilannetta Itämeren rehevöittämisestä ja sen syistä. Päästöt ovat nyt 1960-luvun tasolla, ja rehevöityminen pysyy yllä vanhan kuorman vuoksi vielä 100 vuotta. Naudanliha ei tilannetta muuta ", Pietola kommentoi Maaseudun Tulevaisuudelle.
HS:n artikkelissa kuvataan tuloksia "suuntaa antaviksi".
"Minkä vuoksi tällaisia suuntaa antavia tuloksia käytetään, kyllä niiden pitää olla tieteellisesti päteviä sillä teknologialla ja menetelmillä, joita tänään käytetään."
MTK:n Pietolan mukaan virheet ja harhaisuudet kertautuvat laskurissa, johon Syken ja Luken tutkijat ovat antaneet tietoja.
Itämerilaskurin HS toteutti yhteistyöhankkeena, jolle se sai maksajaksi myös maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja John Nurmisen Säätiön.
Miksi ministeriöt ja niiden alaiset tutkimuslaitokset osallistuivat Helsingin Sanomien Itämeri-laskurin rahoittamiseen, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.)?
"HS tilasi laskurin Suomen ympäristökeskukselta. Katsottiin, että ministeriöiden oli parempi olla mukana varmistamassa joka tapauksessa tehtävän laskurin tietojen oikeellisuutta ja että tutkimuslaitosten osaamista pystytään hyödyntämään", Tiilikainen vastaa.
Perusongelmana ministeri Tiilikaisen mukaan on se, että makrotason tiedoista on johdettu tuotekohtaisia laskuriin tietoja. Itämeri-laskuri kuvaa myös vain yhtä "viipaletta" ympäristöstä.
"Luonnon monimuotoisuuden kannalta joka ainut laiduntava karjatila Suomessa on äärimmäisen arvokas. Tutkimuslaitosten nyt nähtyä kokonaisvaltaisempi ympäristön arviointi ja vertailu eri maiden välillä palvelisi myös meidän tulevien ympäristöohjelmien laadintaa."
"On hyvä myös muistaa, että Suomen ravinnepäästöt Itämeren kuormasta ovat 10 prosenttia. Paljon on tehty ja tullaan tekemään Itämeren tilan parantamiseksi, niin kansainvälisellä tasolla kuin kotimaassa. Ainakin itse aion syödä suomalaista lihaa ja maitotuotteita kuten tähän asti", Tiilikainen sanoo.
Tiilikaisen mukaan laskuri tuo "jossain määrin" suuntaa-antavia tuloksia, mutta sen laskennassa on myös heikkouksia.
"Ennen kaikkea tässä tarkastellaan ravinnekuormitusta ja pelkästään Itämeren näkökulmasta. Merkittävänä täydennyksenä pitäisi tässä ottaa huomioon ruokahävikki. Hävikkiin menevän ruuan (tuotanto-)panokset ovat kokonaan hukkaan heitettyjä", Tiilikainen korjaisi laskuria.
Suomalaisen maatalouden aiheuttamaa kuormitusta ympäristölle Tiilikainen ei laskurin perusteella allekirjoita:
"Suomalainen maatalous ja sen ympäristökestävyys on maailman huippuluokkaa, verrataan sitä mihin toiseen maahan tahansa. Ei kannata ripotella tuhkaa päällensä eikä ainakaan provosoitua", Tiilikainen rauhoittelee laskuria kokeilleita.
Itämeri-laskuri kuvaa Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden aiheuttamaa kuormitusta Itämereen. Myös henkilön harrastukset, liikkuminen erilaisilla kulkuneuvoilla vaikuttavat ruokavalion lisäksi Itämeri-jalanjälkeen.
"Onhan se hyvä, että asioita tutkiskellaan, sitä varten meillä nämä tutkimuslaitokset ovat. Viime aikoina on ollut muotia tehdä tällaisia laskureita monenlaisista asioista. Ihmisiä haastetaan arvioimaan omaa käyttäytymistään", ministeri Tiilikainen perustelee.
MTK:n Liisa Pietola pitää vääränä johtopäätöksenä sitä, että naudanlihan tuotanto ja syöminen ruokana kuormittaisi eritoten Itämerta karjan laiduntamisen vuoksi.
"Naudanlihan tuotantoa on pääosin Savossa ja Keski-Suomessa maitotiloilla, jotka sijaitsevat kaukana Itämeren rannoilta. Samoin maitotilat sijaitsevat kaukana Itämeren rannoilta. Nurmipeitteisyydelläkin on merkitystä vesistön puhtauden vaalinnassa", Pietola lisää.
83 prosenttia naudanlihan tuotannosta tulee maidontuotannon oheistuotteena, teuraslehminä ja sonnivasikoina.
Rehuntuotantoa ja lehmien laiduntamistakaan on Pietolan mukaan turha syyllistää. Hän muistuttaa, että Suomi on rehuntuottajamaa. Sääriskien vuoksi suuri osa vehnä- ja ohrasadostakin menee rehuksi. Koko maassa ei vehnää pysty edes viljelemään.
"Ajattelevatko nämä laskurin tulkitsijat lainkaan huoltovarmuutta, muistavatko he nälkävuosia! Sen jälkeen ymmärrettiin panostaa kotieläimiin huoltovarmuuden vuoksi."
Pietolan mielestä tutkimuksella pitäisi olla laatuleima ja vertaisarviointi – myös HS:n teettämän laskurin tiedoille ja tulkinnoille.
"Mitä ministeriöiden ohjausryhmä on tässä tehnyt?", Pietola kysyy.
Lue myös:
Hevosharrastajatko pahimpia rehevöittäjiä? Hippoksessa ihmetellään
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
