Maaseudun Tulevaisuus
Talous

MT selvitti edullisimman lämmitysmuodon – näin maalämpö, puupelletti ja ilmalämpöpumppu pärjäsivät

Talous 13.09.2017

Tulisija sopii täydentämään omakotitalon kaikkia lämmitysmuotoja.


Jukka Pasonen
Maalämpö on hankintakustannuksiltaan kallein lämmitysmuoto.

Lämpöpumppujen suosio on hieman vähentynyt vuoden 2010 jälkeen. Silti niitä myydään vuosittain 330 miljoonalla eurolla, noin 60 000 vuodessa.

Tämän vuoden alussa lisääntyi erityisesti ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumppujen myynti, kun taas ilmalämpöpumppujen suosio taantui hieman.

Kalleimpien pumppujen eli maalämmön myynti kasvoi hiukan. Niiden osuus määrästä on vain kuudesosa mutta arvosta yli puolet, Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpu kertoo.

Lämpöpumppu hankitaan energiakustannusten vähentämiseksi, mutta ilmalämpöpumppuja myös kesäaikaisen viilennyksen takia. Myyntiä ovat vauhdittaneet matalat lainakorot, kotitalousvähennys ja rakennuksen jälleenmyyntiarvon nousu.

Valtion energiatehokkuusyhtiö Motiva suosittelee omakotitalojen lämmitykseen useamman lämmönlähteen hybridiratkaisua. Lämmönlähteet riippuvat paljon talon koosta sekä siitä, suosiiko matalaa hankintahintaa vai pieniä vuotuiskustannuksia.

"Suurella todennäköisyydellä energian hinta nousee talon elinkaaren aikana, joten rakennus kannattaa suunnitella mahdollisimman energiatehokkaaksi ja hyödyntää uusiutuvia", Motivan asiantuntija Sami Seuna sanoo.

Pienimmissä alle sadan neliömetrin omakotitaloissa yleisin ratkaisu on Motivan mukaan sähkölämmityksen ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä. "Tehoa ja säästöä saadaan, kun ne kytketään älykkääseen säätöjärjestelmään ja sähkö on tuntihinnoiteltua pörssisähköä."

Tulisija sopii erinomaisesti kaikkiin taloihin ja on hyvä vara- tai tukijärjestelmä, vaikka puu voi olla myös päälämmitysmuoto. "Tulisija on lähes jokaisessa uudessa omakotitalossa, ja pakkasilla sen käyttö alentaa ostoenergian tarvetta ja kalliita sähkötunteja."

Isoihin taloihin valitaan hyvin usein maalämpöpumppu. "Sitäkin kannattaa tehostaa aurinkokeräinten lämmöllä", Seuna suosittelee.

"Aurinkolämpö tehostaa maalämmön hyötysuhdetta ja varastoi lämpöä etenkin, jos keruuputkisto on kallioporakaivossa. Kesällä talteen otettu lämpö varastoituu ja parantaa maalämmön tehoa talvella."

Tilojen ja käyttöveden lämmityksen vuotuinen osuus kokonaisenergiasta on yleensä 70 prosentin paikkeilla.

Lämpöpumpun hyötysuhdetta kuvaa lämpökerroin. Se kertoo, kuinka paljon enemmän lämpöä laite tuottaa verrattuna sen kuluttaman sähkön määrään.

Jos lämpöpumpun lämpökerroin on esimerkiksi kolme, laitteen hyötysuhde on 300 prosenttia. Hyvissä oloissa lämpöpumpun kerroin voi olla yli viisi, huonoissa se jää yhteen.

Paras lämpökerroin saadaan silloin, kun lämpötilaero lämmönkeruun ja -luovutuksen välillä on mahdollisimman pieni. Tällöin energiaa kerätään mahdollisimman lämpimästä ja lämpöä luovutetaan patteriverkon sijasta lattialämmitykseen, jossa vesi saa olla kylmempää kuin pattereissa.

Motivan tekemän hankinta- ja energiakustannusten arvion mukaan maalämpö on Keski-Suomen oloissa kallein hankintakustannuksiltaan mutta halvin käyttökustannuksiltaan. Suorassa sähkölämmityksessä tilanne on päinvastoin.

Oheisen taulukon mukaan maalämmöstä tulee halvin lämmitysjärjestelmä 13 vuoden jälkeen, jos pääoman korkoja ei lasketa lainkaan mukaan. Sitä voi puolustaa sillä, että nykyisin korot ovat erittäin matalat, valtioille jopa maksetaan siitä, että ne ottavat lainaa.

Kuiva eli pattereilla ilmaa lämmittävä suora sähkölämmitys on halvin lämmitysmuoto alkukustannuksiltaan, mutta maalämpö ohittaa sen kahdeksan vuoden jälkeen matalien käyttökustannusten vuoksi.

Mikäli korkokustannus laskettaisiin mukaan, hankintakustannuksiltaan vähäisimpien järjestelmien kilpailukyky paranee. Halvimpia ovat sähkölämmitykset sekä kaukolämpö.

Aiheeseen liittyvät artikkelit