Nopea laajakaista olisi jo saatavilla joka toiseen kotiin - kiinteä yhteys vasta joka kuudennessa
Mobiiliverkon käytön hurjin kasvu näyttää laantuvan. Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä pysyy Viestintäviraston mukaan vakaana.
Valokuidun määrä lisääntyi viime vuonna tasaisesti, mutta erot maan eri alueiden välillä ovat kiinteiden yhteyksien saatavuudessa isot. Kuva: Sami KarppinenMobiilidatan hurjin kasvu näyttää Viestintäviraston katsauksen mukaan taittuneen, vaikka käyttö kasvoikin viime vuoden aikana edelleen 69 prosenttia. Mobiilidataa siirrettiin jo noin 16 gigatavua joka suomalaista kohden kuukaudessa.
Toisaalta tekstiviestien määrä laski edellisvuodesta noin 12 prosenttia. Viestejä lähetettiin 38 henkeä kohden kuukaudessa.
Matkapuheluja soitettiin vajaa 4 tuntia suomalaista kohden kuukaudessa, mikä on lähes saman verran kuin edellisenä vuonna.
Vaikka joka toiseen kotiin on saatavilla nopea, 100 megan kiinteä laajakaista, kuluttajista arviolta vain noin 15 prosentilla oli vuoden 2015 lopussa kotona vastaava tiedonsiirtoyhteys kiinteänä. Mobiiliyhteys on siten selvästi kiinteää yleisempi.
Nyt vuodenvaihteessa kiinteitä liittymiä oli noin 1,71 miljoonaa, mikä on jopa aavistuksen eli noin prosentin vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Pääosin valokuitua hyödyntävien liittymien osuus kasvoi viime vuoden aikana tasaisesti. Myös liittymien nopeudet ovat kasvaneet, Viestintävirasto tiedotti maanantaina vuosikatsauksessaan.
Paras nopean laajakaistan tarjonta on viime vuoden tietojen mukaan Pohjanmaan maakunnassa, jossa noin 73 prosenttiin kotitalouksista on saatavilla 100 megan laajakaistaliittymä. Uudellamaalla osuus on 65, Kainuussa 61 ja Keski-Pohjanmaalla 60 prosenttia.
Jos tarkastellaan vain valokuituyhteyksien tarjontaa, erot maakuntien välillä ovat vielä suurempia. Paras tilanne on Ahvenanmaalla, noin 58 prosenttia. Seuraavana tulevat Pohjanmaa 55, Kainuu 51 ja Uusimaa 44 prosenttia.
DNA ohitti viime vuonna kiinteän laajakaistaverkon rakentajana Telian (entinen TeliaSonera) ja Elisan. 19 prosenttia Suomen verkoista on nyt DNA:n operoimaa. Telian osuus on 18 ja Elisan 15 prosenttia.
DNA:n verkosta suurin osa eli reilusti yli 80 prosenttia on kuitenkin muulla kuin valokuidulla toteutettua. Telialla ja Elisalla on kummallakin noin kaksi kolmasosaa kiinteästä verkosta valokuituna.
Kärkikolmikon takana Anvialla on 3,5 ja Kaisanetillä ja Lounealla kummallakin noin 1,5 prosenttia kiinteästä verkosta. Tampereen Puhelimen kiinteä verkko on noin prosentti Suomen koko verkosta.
Mobiiliverkon arvioidaan kattavan noin kolme neljästä suomalaisesta. Maa-alan suhteen 4G-verkot kattoivat vuoden 2015 lopussa kuitenkin vasta neljä prosenttia koko Suomesta.
Uusi tilasto alueittaisesta tietoyhteyksien tilanteesta tulee lähiviikkoina.
Uutista on täsmennetty 11.4. kello 13:01: alueittaiset tiedot ovat peräisin vuosien 2015–16 vaihteesta. Sen jälkeen mobiilidatan käyttö on kasvanut mutta lisäys ei enää ole yhtä kovaa kuin aiemmin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
