Olkiluoto 3 on valmistuessaan yksi maailman tehokkaimmista ydinvoimaloista

Olkiluoto kolmosen huoltoaukon takana on varsinainen reaktoriallas. Kuva: Heidi Järvenpää

Onkalon tunneleihin rakennetaan 2 800 reikää, joiden halkaisija on noin 1,75 ja syvyys noin 7,8 metriä. Reikien koko vaihtelee hieman paikasta riippuen. Kuva: Heidi Järvenpää

Onkalon tunneleita rakennetaan seuraavat sata vuotta. Kuva: Heidi Järvenpää

Vasemman laidan pyöreäkattoinen valkoinen rakennus on Olkiluoto 3. Keskellä on Olkiluoto 1 ja oikealla Olkiluoto 2. Kuva: Heidi Järvenpää

Valtakunnalliseen sähköverkkoon tulee merkittävästi lisävirtaa, kun Olkiluoto 3 -ydinvoimala käynnistyy marras–joulukuussa 2018.

Valmistuessaan Olkiluoto 3 on yksi maailman tehokkaimmista ydinvoimaloista. Se tuottaa energiaa 1 600 megawattia.

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) tuottaa nyt kahdella ydinvoimalalla 17 prosenttia Suomessa tarvittavasta sähköstä. OL1 ja OL2 tuottavat molemmat energiaa 880 megawattia.

Uuden voimalaitoksen myötä TVO tuottaa 30 prosenttia Suomen sähköstä.

Olkiluoto 3 -projektijohtaja Jouni Silvennoinen kertoo, että voimala näyttäisi valmistuvan aikataulussa. Ydinvoimala odottaa käyttölupaa, joka myönnetään Säteilyturvakeskus STUK:n turvallisuusarvion jälkeen.

"Rakennuspuolella olemme aika valmiita, viimeistelemme kaapeliasennuksia ja -kytkentöjä sekä automaatioasennuksia. Pääosin tehtävät liittyvät erilaisten järjestelmien testaamiseen."

Syksyllä Olkiluoto kolmosessa aloitetaan kuumatesti, jonka aikana testataan koko ydinvoimalaa ilman uraania. Alkukesästä suoritettu primääripiirin painekoe eli kylmäkoe onnistui hyvin.

Mikäli testituloksia ei saavuteta, ydinvoimalaprojekti voi hidastua. Yhdenkin laitteen hajoaminen toisi haasteita, Silvennoinen ennakoi.

"Pelkästään signaalitestauksia meillä on ainakin 15 000. Ensin testaamme jokaisen laitokselle menevän ja sieltä tulevan signaalin. Sen jälkeen testaamme järjestelmiä kokonaisuutena."

Olkiluodon kolmoshankkeen rakennustyöt ovat hidastuneet useaan otteeseen. Projektijohtaja Silvennoinen myöntää, että rakentaminen aloitettiin hätiköiden.

"Jälkiviisaasti sanottuna laitoksen suunnittelu ei ollut siinä mielessä valmis, että olisimme voineet pysyä alkuperäisessä aikataulussa."

Olkiluodossa rakennetaan myös ydinjätteen loppusijoituspaikkaa Onkaloa. Maanalainen tunneliverkosto otetaan käyttöön 2020-luvun alussa.

Onkaloon kaivetaan tunneliverkostoa yli 40 kilometriä. Tunneleihin porataan reilut 2 800 reikää. Ydinjäte säilötään 420 metrin syvyyteen.

Posiva on vastuussa Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalajätteen loppusijoituksesta. Posivan tutkimuskoordinaattori Tuomas Pere kertoo, että Onkalon rakennustyöt kestävät seuraavat sata vuotta.

"Onkaloon rakennetaan loppusijoitustilaa käytetylle ydinpolttoaineelle, joka asennetaan kuparikapseleissa loppusijoitusreikiin. Lopulta reiät ja tunnelit täytetään bentoniitillä."

Bentoniitti on kissanhiekantapaista seosta, joka estää mahdollisen säteilyn. Pere kertoo, että ydinjätteen säilytysratkaisu perustuu juuri bentoniittiin.

"Sillä mennään eteenpäin."