Talous

Puu ja tuuli vahvimmilla uusiutuvien tuen kilpailutuksessa

Talous 01.07.2017

Bioenergia ry keskittäisi uusiutuvien tuet talveen, koska silloin on energiasta pulaa.


Jyrki Johannes Tervo
Myllyjen teho ja koko on kasvanut ja kustannukset alentuneet viime vuosina. Viime vuonna yksi suurista asennuskohteista oli EPV Tuulivoiman Santavuori Ilmajoella.

Hallitus kilpailuttaa uusiutuvan energian tuet vuosille 2018–2020. Tavoite on tuottaa sähköä kaksi terawattituntia (TWh) vuodessa eli runsaat pari prosenttia Suomen sähkön­käytöstä.

Tuen saajat ovat todennäköisesti tuulivoimaloita tai yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa.

Työ- ja elinkeinoministe­riössä on uusiutuvan energian tukimallin valmistelu aluillaan. Ministeriössä odotettiin ensin tuulivoimaloiden meluselvitysten tuloksia, ylijohtaja Riku Huttunen kertoo.

Pari viikkoa sitten tulleen raportin mukaan melu ei estä tuulivoiman rakentamista.

Kilpailutus toteutetaan tekno­logianeutraalilla tarjouskilpailulla. Tukea saavat ne, jotka tarjoavat uusiutuvaa sähköä alhaisimpaan hintaan.

Tuotantomuodot voidaan myös laittaa kilpailemaan omiin koreihinsa. Yhden korin tuotantomuodot kilpailisivat tietystä sähköntuotantomäärästä.

Esimerkiksi pelkästään sähköä tuottavat investoinnit (tuuli, kaasu, biomassa) voisivat olla omassa korissaan, puulla tuotettu yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto (CHP) omassaan ja kehittelyvaiheessa olevat biokaasu-, merituuli- ja aurinko­hankkeet omassaan.

Tukimalleista on useita esityksiä.

Tuoreimpia on Bioenergia ry:n ehdotus siitä, että tukea maksettaisiin vain talvella, jolloin sähköä ja muuta energiaa kuluu eniten. Kesäaikaan sähköä saadaan riittävästi muutenkin uusiutuvilla ja ydinvoimalla eli silloin ei fossiilisia tarvitse enää syrjäyttää.

Tarjouskilpailu kohdistuisi sähkön kiinteän hinnan sijaan sähkön hinnan päälle talvi­kaudella maksettavaan palkkioon.

Talviajan kilpailutus sopii bioenergialle, jossa sähköä tuotetaan yhdessä lämmön kanssa kustannustehokkaasti.

”Keskittäminen talveen toisi toimitusvarmuutta huippu­kulutustilanteessa”, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka sanoo.

Talviajan tuet nousisivat todennäköisesti varsin korkeiksi.

Tuulivoimaa edistävä Tuuli­voimayhdistys kannattaa tekno­logianeutraalia kilpailua.

”Tukea ei ole järkevää jakaa koreihin, koska kilpailutettava määrä on niin pieni (2 TWh).”

Se vastaa 600–800 mega­watin tuulivoimatehoa, mikä rakennetaan nykyisin yhdessä vuodessa”, Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen toteaa.

Suomessa on rakennus­valmiina 4 000 megawatin edestä tuulivoimahankkeita.

Tuulivoima-alalla katsotaan kuitenkin, että bioenergialla toimivien CHP-laitosten tuki pitäisi erottaa muusta tuesta. Tuulialan mukaan lämmön tuotannolla pystytään muokkaamaan kannattavuutta, ja CHP-tukeen sisältyy myös ylituen riski.

”Talviajalle kohdennettu tuen periaate on ymmärrettävä, mutta se sulkee aurinkosähkön pois ”, Mikkonen huomauttaa. Tuulimyllyille talviaika sopii, koska talvella tuulee kesää enemmän.

Sähkön hinnan mukaan liukuva tuki on Mikkosen mukaan parempi kuin kiinteä, koska se vähentää tuottajan riskiä ja kokonaiskustannus myös valtiolle tulee halvemmaksi.

Jos puu ja tuuli olisivat samassa tukijärjestelmässä, yksittäiset CHP-hankkeet voisivat viedä valtaosan tukibudjetista.

Yhteisessä korissa on ylituen riski bioenergialle. Yksittäisen ison CHP-voimalan arvioidaan käytännössä tuottavan sähköä halvimpaan hintaan, jolloin se tarvitsisi tukea esimerkiksi 40 euroa megawattitunnilta.

Tuulivoiman tukitarve voi olla esimerkiksi 50 euroa mega­wattitunnilta. Mikäli bioenergia-CHP-laitoksia on tarjouskilpailussa mukana vain yksi ja tiedetään, että tuulivoima ei kilpailussa pärjää, CHP-laitos voi nostaa tarjouksensa 45 euroon. Silloin se saisi ”ylitukea” 5 euroa, mikä kävisi valtiolle kalliiksi.

Nykyisin tuulivoimalle maksetaan tukea sähkön hinnan mukaan liukuvana, mutta enintään 53,50 euroa megawattitunnilta. Tukea maksetaan 83,50 euroa/MWh ja sähkön "lattiahinta" 30 euroa/MWh eli jos sähkön hinta alittaa 30 euroa niin tuen määrä ei enää kasva.

CHP-laitoksien rakentamista estää suurten lämmön käyttökohteiden vähäisyys.

Energiateollisuuden mukaan sähkötukea ei tarvittaisi, koska uusiutuvat ovat muutenkin kilpailukykyisiä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit