Maaseudun Tulevaisuus
Talous

Sasta Oy:n saneeraus leikkaa veloista repullisen: " Aikamoinen taakka putosi harteilta"

Talous 17.07.2017

Käräjäoikeus vahvisti Nurmeksessa toimivan ulkoiluvaatevalmistajan yrityssaneerausohjelman. 1,5 miljoonan euron veloista velkojat antavat puolet anteeksi.


Nurmeslainen Sasta Oy tunnetaan retkeily-, metsästys - ja kalastusasusteistaan.
Nurmeslainen Sasta Oy tunnetaan retkeily-, metsästys - ja kalastusasusteistaan.
Juha Latvala on toiminut Sasta Oy:n toimitusjohtajana maaliskuun alusta.
Juha Latvala on toiminut Sasta Oy:n toimitusjohtajana maaliskuun alusta.

Nurmeslaisen Sasta Oy:n pääomistajiin kuuluva Jari Saastamoinen kuulostaa helpottuneelta, kun pohjois-Karjalan käräjäoikeus päätti velkojien äänestyksen jälkeen vahvistaa Sasta Oy:n saneerausohjelman.

Viime maaliskuuhun saakka Sasta Oy:n toimitusjohtajana työskennellyt ja yhä Sastalla hallinnon, tuotannon ja myynnin parissa työskentelevä Jari Saastamoinen toivoo velkojen osittaisen saneerauksen tuovan uutta virtaa Sastan yrittämiseen.

Saneerausohjelmaan kuuluvista 1,5 miljoonan euron veloista velkojat antavat akordilla anteeksi Saastamoisen mukaan puolet. Kaikkiaan velkoja yhtiöllä on Saastamoisen mukaan noin kaksi miljoonaa euroa.

"Saimme jatkomahdollisuuden yrittää. Aikamoinen taakka putosi hartioilta", Jari Saastamoinen kuvaa saneerausmenettelyprosessia.

Saneerausohjelman seurantaan käräjäoikeus määräsi valvojaksi, selvittäjän, asianajaja Taneli Simosen.

Julkisvelkojista suurin saatava on Verohallinnolla, 413 428 euroa. Työeläkevakuutusyhtiö Varmalla saatavia on 28 842 euroa. Vakuutusyhtiö oli ehdotusta vastaan.

Äänestysselvityksen mukaan saneerausta puolsi 31 ja vastusti yksi velkoja. Puoltavat äänet edustivat yli kahta kolmannesta velallisen koko velkamäärästä.

Sasta Oy teki vuonna 2016 kahden miljoonan euron liikevaihdolla ruman, 822 000 euron tappiollisen tuloksen.

Jari Saastamoisen mukaan tappioiden taustalla on paitsi pitkään jatkunut taloudellinen taantuma, erityisesti Venäjän kaupan romahdus vuoden 2014 jälkeen. Ennen ruplan romahdusta ja venäläisasiakkaiden ostovoiman heikentymistä, Sastan vuosivienti Venäjälle oli enimmillään 300 000 euroa. Ruplan romahdus vei käytännössä pohjan koko Venäjän-vienniltä.

Saastamoisen mukaan yhtiö oli ennättänyt valmistaa tuotteitaan ja hankkia materiaalit Venäjälle vuodelle 2015 tehtyjen kasvuennusteiden varaan. Kassakriisi pakotti Sastan myymään tuotteensa muille markkinoille, heikommilla katteilla. Kotimaan myynti vastaa noin 70 prosenttia Sastan liikevaihdosta, Norja ja Iso-Britannia ovat olleet suurimmat vientimaat Venäjän jälkeen. Saastamoisen mukaan myös Saksassa on nyt positiivista virettä.

"Uskon, että tänä vuonna tehdään jo positiivinen tulos, ennakkotilauskanta on hyvä", Saastamoinen arvioi. Tavoitteena olevalla 10 prosentin myynnin kasvulla perheyhtiö pääsisi 2,2–2,3 miljoonan euron liikevaihtoon.

Sasta Oy on siirtänyt tuotannon ja ompelutyön Viroon ja Liettuaan. Nurmeksessa työskentelee enää seitsemän henkilöä suunnittelussa ja materiaalihallinnossa sekä tilausten hoitamisessa. Malliompelimo ja takuukorjauspalvelu ovat niin ikään Nurmeksessa.

Toimitusjohtajana maaliskuussa aloittanut Juha Latvala työskentelee Helsingissä ja hän on myös osaomistajana yhtiössä. 71 prosenttia Sasta Oy:stä omistavat Jari Saastamoinen ja hänen sisarensa Kirsi Kärkkäinen. Kumpikin kuuluu myös yhtiön hallitukseen.

Sasta aloitti tuotemerkkinä sarkakankailla 1960-luvun lopulla, ja sarkakangas tekee ulkoiluvaatteissa taas uutta nousua.

"Kasvu on tullut sarkatuotteilla, reisitaskuhousuilla ja retkitakeilla viimeisten parin vuoden aikana", Saastamoinen kertoo.

Sasta valmistaa nykyiset sarkavaatteet italialaisesta kierrätetystä villakankaasta. Kalvovaatteita ja vettä pitäviä Goretex-asusteita hankitaan varalle reppuun.

Aiheeseen liittyvät artikkelit