Talous

Suomalaiset syövät EU-kansalaisista vähiten sokeria, vaikka karkkia kuluu paljon

Talous 26.03.2017

Sokerinkulutuksen vuosittainen määrä on laskenut vuodesta 2000.


Sanne Katainen
Suomalaiset söivät eniten sokeria 1970-luvulla.

Suomalaiset syövät EU-maiden vertailussa viidenneksi eniten makeisia ja leivonnaisia. Sen sijaan sokerin kokonaiskulutus on EU-kansalaisista vähäisintä. Asia selviää Euroopan lihavuuskartasto 2017 -raportista.

Euroopan sokeritilastoja johtavat Baltian maat, itäisen Keski-Euroopan maat ja Kreikka. Niissä sokerin kulutus on moninkertaista Suomeen nähden.

Luonnonvarakeskuksen Ravintotaseen mukaan suomalaisten sokerin kulutus on pysynyt melko vakaana koko 2000-luvun. Kun vuonna 2000 suomalainen söi 32 kiloa sokeria, vuoteen 2015 mennessä määrä oli laskenut runsaaseen 29 kiloon.

Makeisten kulutus oli 50-luvulla paljon vähäisempää kuin nyt, mutta sokeria kului jopa muutama kilo nykyistä enemmän. Suurin sokeripiikki koettiin 70-luvulla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalo arvioi, että suomalaiset eivät ole kovin makean perään.

”Esimerkiksi tavallinen, suomalainen pulla olisi monelle muulle ruokakulttuurille lähinnä leipää vastaava tuote - sillä tyydytettäisiin makeannälkää vain kuorruttamalla se sokerilla.”

Sokerin määrä samoissa tuotemerkeissä, kuten limsoissa, vaihtelee maittain siten, että Etelä-Euroopassa juomat ovat tönkkösokeroidumpia kuin Pohjoismaissa. Sama pätee lastenruokiin. Suomessa karsastetaan lisättyä sokeria.

Karkki suomalaisille kuitenkin maistuu, kuten muillekin pohjoismaalaisille ja osalle keskieurooppalaisista. Makeisia napsitaan 14 kiloa vuodessa per henki, eikä määrässä ole tapahtunut suurempia muutoksia kymmeneen vuoteen.

Makeistehdas Cloettan teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat mieltyneempiä salmiakkiin kuin muut pohjoismaalaiset. Meillä salmiakkia syö lähes joka kolmas. Myös suklaapatukoita, purukumia ja pastilleita kuluu verrattain enemmän.

Voidaan sanoa, että karkinsyönti on arkipäiväistynyt.

THL:n Kuusipalon mukaan makeisten menekkiä lisää niiden halpuus. Erityisen huolestuttavana tutkija pitää lasten ja nuorten mieltymystä sokerijuomiin.

”Verotus olisi tehokkain keino hillitä makeisten ja sokeripitoisten juomien kulutusta, kunhan taso olisi tarpeeksi korkea.”

Kuusipalon mielestä ei ole mielekästä arvottaa, kannattaako makeannälkä tyydyttää irtokarkeilla, lakritsalla vai suklaalla. Määrä ratkaisee.

”Pienet annokset karkkia mahtuvat hyvin terveelliseen ruokavalioon.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit