Tunnettu ruokabrändi ei takaa kotimaisuutta

Raision Elovena-tyttö symboloi suomalaisuutta, mutta tuotteita valmistetaan Suomen lisäksi Virossa, Saksassa ja Britanniassa. Kuva: Piia Ouri

Tunnettu suomalainen ruokabrändi ei enää takaa kotimaisuutta.

MT kertoi keskiviikkona (MT 17.8.) Raision Elovena-rahkan virolaisesta alkuperästä. Elovena-tuoteryhmän murot ja myslit tehdään Saksassa ja välipalapatukat Isossa-Britanniassa.

Valio tarjoaa ammattikeittiöille saksalaisesta naudanlihasta valmistettuja lihapullia. HK Scan ja Atria taas jalostavat suomalaista lihaa ulkomailla sijaitsevissa tuotantolaitoksissaan.

Kuluttajabrändeihin erikoistunut professori Jaakko Aspara Hankenista ei hämmästy tiedosta.

"Useimmat kuluttajat ovat tottuneet siihen, että osa tunnettujen suomalaisbrändien tuotteista valmistetaan ulkomailla."

Närkästyksestä huolimatta tuotannon siirto ulkomaille ei ole juuri laskenut esimerkiksi Tupla-patukan tai sisu-pastillin myyntiä. Turun Sinapin valmistuksen siirto Ruotsiin sen sijaan johti myynnin romahdukseen.

"Turkulaisuus oli niin kiinteä osa tuotemerkkiä, etteivät kuluttajat hyväksyneet tuotannon siirtymistä."

Asparan mukaan elintarvikeyritys ottaa ison riskin, jos se väittää kotimaiseksi tuotetta, joka ei sitä todellisuudessa ole. Kiinnijääminen heikentää koko yrityksen luotettavuutta. Jos ulkomaista valmistusta ei peitellä, se haittaa vaan pientä osaa kuluttajista.

"Esimerkiksi Elovena on vahvasti suomalaisuuteen linkittyvä brändi. Toisaalta osalle kuluttajista Raision brändi riittää laadun takeeksi, eikä valmistusmaalla ole väliä."

Viljelijöiden närkästystä Elovena-tuotteiden ulkomaisesta alkuperästä selittää juuri tuotemerkin vahva kytkös suomalaisuuteen ja toisaalta Raision merkittävä viljelijäomistus.

"Näen Elovenan niin arvokkaana brändinä ja kotimaisuuskuvana, että olen huolissani mitä sen alla myydään", MTK-Varsinais-Suomen puheenjohtaja Tapio Rintala sanoo.

Tuottajaliitto on yksi Raision isoista omistajista.

Raision hallituksen puheenjohtajan Matti Perkonojan sanoo ymmärtävänsä viljelijöiden tuohtumuksen asiasta.

Hänen mukaansa kotimaisia raaka-aineita käytetään aina kun se on kaupallisesti mahdollista. Aina raaka-aineita ei ole tarjolla. Myös hinta vaikuttaa neuvotteluissa.

"Raisio toimii, kuten pörssiyhtiöt yleensäkin toimivat."