Talous

Valokuitu yleisin Pohjanmaalla - Uusimaa kuuluu maan heikompaan puoliskoon

Talous 19.04.2017

Kiinteän laajakaistan saatavuus koheni Viestintäviraston mukaan vuoden 2016 aikana kahdeksalla prosentilla.


Pentti Vänskä
Maatilat ovat esimerkkejä maaseudun yrityksistä, joiden toiminta on haavoittuvaista ja ajoittain hidasta ilman kiinteää laajakaistayhteyttä.

Kaksi kolmasosaa suomalaiskodeista eli 1,74 miljoonaa kotia voisi hankkia kiinteän laajakaistayhteyden, joka on nopeudeltaan vähintään 30 megabittiä sekunnissa, kertoo Viestintävirasto keskiviikkona julkistetussa laajakaistaraportissaan.

Paras tilanne on Rannikko-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla, joissa molemmissa yli kolme neljästä kodista voi hankkia vähintään 30 megaa nopean yhteyden.

Valokuidun saatavuudessa Uusimaa jää kuitenkin selvästi jälkeen useille maakunnille. Valokuitu on saatavissa 48 prosenttiin kodeista. Se kuuluu seitsemän heikoimman maakunnan joukkoon.

Selityksenä on Viestintäviraston mukaan se, että Uudellamaalla on hyödynnetty paljon vanhaa kuparipohjaista puhelinverkkoa. Kun se yhdistetään valokuituun, laajakaistan maksiminopeus jää usein alle 100 megabittiin sekunnissa.

Pohjanmaalla tilanne on ylipäätään jo muutaman vuoden ollut maan huippua, koska lähes koko maakunta on saanut valokuituverkon tai kunnissa on suunnitelma sen rakentamisesta. 75 prosenttia talouksista on valokuidun varrella.

Viime vuoden aikana kiinteä yhteys tuli tarjolle 130 000 talouteen. Se on kahdeksan prosentin kasvu vuoden takaiseen ja perustuu valokuitujen rakentamiseen.

Valokuitujen yleistyminen parantaa samalla myös mobiililaajakaistan laatua, sillä matkaviestinverkkojen tukiasemat vaativat valokuidun, virasto muistuttaa.

Siinä missä osa maata on edelleen täysin mobiiliyhteyksien varassa, satamegainen yhteys on tarjolla noin 1,36 miljoonaan kotiin. Se on Viestintäviraston mukaan 51 prosenttia kaikista kodeista.

Satamegaiseen tai sitä nopeampaan yhteyteen tarvitaan, että myös kodin sisäverkko on teknisesti riittävän uusi. Nopeimmillaan Suomessakin päästään tällaisissa kodeissa jopa yhden gigabitin siirtonopeuteen. Sellainen oli vuodenvaihteessa tarjolla 17 prosenttiin ja sata megaa 28 prosenttiin kodeista, Viestintävirasto kertoo.

Kun lasketaan mukaan myös kaapeliverkon kautta saatavat yhteydet, noin 960 000 taloutta on niiden kautta 30 megan nopeudella toimivan kiinteän laajakaistan piirissä. Verkot ovat kuitenkin osaksi päällekkäisiä ja laajakaistaa voi olla tarjolla samaan osoitteeseen usealla eri tekniikalla ja usealta operaattorilta.

Uudet laajakaistatekniikat kuten VDSL2 tai G.Fast mahdollistavat nopean laajakaistan tarjonnan. Näillä ratkaisuilla laajakaistan maksiminopeus voi olla jopa yli 100 megaa, jos kupariverkon osuus on riittävän lyhyt, enintään muutamia satoja metrejä.

Parhaiten vähintään 30-megainen laajakaistayhteys on kuitenkin saavutettavissa silloin, kun valokuitu tulee rakennukseen asti. Monilla pientaloalueilla kiinteää yhteyttä tarjotaankin edelleen osaksi kuparitekniikalla toteutettuna kuten Uudenmaan esimerkki osoittaa.

Taajamien ulkopuolisilla, pientalovaltaisilla alueilla on yleensä enintään yksi kiinteä verkko, joten valinnanvaraa on vähemmän.

Viestintäviraston koko raportti sisältää myös maakunnittaiset laajakaistan saatavuuskartat.

Lue aiempia:

Laajakaista saatavilla jo joka toiseen kotiin (vuonna 2016)

Luke: Kiinteä laajakaista elintärkeä maaseudun kehitykselle

Teleyritykset: Valokuidulle tarjontaa paljon enemmän kuin kysyntää

Vuoden 2015 tilasto: Pohjanmaalla parhaat yhteydet - 73 prosenttia kodeista nopean laajakaistan piirissä

Aiheeseen liittyvät artikkelit