Maaseudun Tulevaisuus
Talous

Vanha viljavarasto myynnissä "vaikka eurolla", suojellun rakennuksen kunnostukseen saa varata miljoonia

Talous 11.09.2016

Käytöstä poistetuille viljasiiloille etsitään uutta käyttöä eri puolilla Suomea. Salossa varaston saa eurolla, jos lupaa kunnostaa sen.


Salon maamerkin sisällä olisi paljon tilaa monenlaiselle toiminnalle, jos tyhjillään olevat rakennukset voitai­siin kunnostaa. Iso siilo on edelleen maatalouskäytössä.
Salon maamerkin sisällä olisi paljon tilaa monenlaiselle toiminnalle, jos tyhjillään olevat rakennukset voitai­siin kunnostaa. Iso siilo on edelleen maatalouskäytössä.

Salon rautatieasemalta avautuvaa näkymää hallitsee valtava viljasiilo myllyineen ja varastoineen. Iso siilo on vielä Suur-Seudun Osuuskaupan (SSO) käytössä, mutta varastolle pienine siiloineen sekä myllylle etsitään uusiokäyttöä.

Toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen lupaa, että osuuskauppa myy varaston vaikka eurolla, jos joku on valmis laittamaan sen kunnostukseen miljoonat, jotka huonokuntoinen rakennus vaatii.

Omistaja mieluiten purkaisi kokonaisuuden, mutta se on suojeltu keskustan osayleiskaavassa.

Viime keväänä Saloon perustettiin Pro Viljavarasto -yhdistys, joka selvittää vuoden loppuun mennessä viljavaraston rakennusten tulevaa käyttöä ja mahdollisuuksia rahoittaa niiden kunnostusta.

Kannatusyhdistyksen vetäjä Tiina Vainio on koonnut asiantuntijajoukon selvittämään, voisiko viljavarastosta kehittää yritys-, kulttuuri- ja palvelukeskittymän.

”Ehkä joskus ison siilonkin katolle voisi tulla vaikka näköalaravintola.”

Mielipidekyselyissä kiihkeitä viestejä on tullut niin uusien käyttötarkoitusten kuin räjäyttämisenkin puolesta.

Myös Mikkelissä on pitkään pohdittu viljasiilojen kohtaloa. Keskustassa sijaitsevalle siilotontille on tulossa taidemuseo. Valssimylly osoittautui luultua huonokuntoisemmaksi, joten ainakin sisältä joitain osia on pakko uusia, ehkä julkisivukin.

Siilotontille on suunnitteilla myös kerrostalo. Arkkitehtisuunnitelmat ovat pitkällä, mutta tarkkaa aikataulua ei vielä tiedetä. Mikkelissä kaupungilla on lupa vanhojen siilojen purkamiseen, mikäli ne rakennettaisiin mahdollisimman samankaltaisina uudelleen.

Ainakin asuintalon kohdalla purku on todennäköinen. Viljasiiloissa suurimpia ongelmia aiheuttavat seiniin imeytyneet mikrobit ja huonokuntoiset rakenteet.

Helsingissä arkkitehti Jaakob Solla on pohtinut käyttöä Helsingin Hernesaaren telakka-alueen vielä osittain käytössä oleville siiloille. Siinä yhteydessä hän on selvittänyt, mitä muualla maailmassa siiloille on tehty.

”Norjan Kristiansandissa on tänä vuonna pidetty kansainvälinen arkkitehtikilpailu satamassa sijaitsevan viljasiilon muuttamisesta taidemuseoksi. Kööpenhaminassa on valmistumassa asuintalo, jossa itse siilosta on tehty porrashuone ja sieltä on kulku ulkopuolella oleviin asuntoihin. Hollannissa siiloihin on toteutettu paljonkin asuntorakentamista”, Solla kertoo.

Lue aiheesta lisää perjantain Viikonvaihde-liitteestä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit