Tiede & tekniikka

Tavallisten ihmisten käyttämät sydäniskurit ovat pelastaneet kymmeniä henkiä Suomessa

Tiede & tekniikka 01.12.2017

Defibrillaattorit ovat yleistyneet esimerkiksi ostoskeskuksissa. Verkon karttapalvelusta löytyy tällä hetkellä vasta alle puolet Suomen defibrillaattoreista.


Jarkko Sirkiä
SPR on opettanut defibrillaattorin käyttöä ensiapukursseillaan vuodesta 2010 lähtien. Nina Rossi valvoo, kun Tea Selin asettaa sydäniskurin elektrodit paikalleen Eveliina Ishiin elvyttäessä nukkea.

Maallikoiden käyttöön tarkoitetut defibrillaattorit eli sydäniskurit ovat yleistyneet Suomessa julkisissa tiloissa ja työpaikoilla viime vuosien aikana. Iskureita voi ostaa myös kotiin tai kesämökille. Defibrillaattorilla annetaan sähköisku sydänpysähdyspotilaalle, mikä saattaa yhdessä painelu-puhalluselvytyksen kanssa pelastaa potilaan hengen.

Tarkkaa lukua maallikkodefibrillaattorien ansiosta pelastuneista ihmisistä ei ole saatavilla, sillä asiaa ei tilastoida.

"On kuitenkin arvioitu, että jo kymmeniä ihmishenkiä on pelastunut kansalaisten käyttöön tarkoitettujen sydäniskureiden avulla", kehittämispäällikkö Mari Blek-Vehkaluoto Sydänliitosta sanoo.

Punaisen ristin ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne muistuttaa, että pelkkä defibrillaattori ei yksinään pelasta henkeä, vaan se on osa ensiapua. Elottoman ihmisen löytyessä on kirjaimellisesti elintärkeää soittaa hätänumeroon ja suorittaa painelu-puhalluselvytystä.

"Mutta sanotaan näin, että kun elvytystapahtumassa käytetään myös defibrillaattoria, se lisää todennäköisyyttä pelastua monta kymmentä prosenttia", Myllyrinne sanoo.

Jos ensimmäinen isku saadaan annettua viiden minuutin sisällä kohtauksen alkamisesta, jopa 50–70 prosenttia potilaista selviää.

Suomessa on rekisteröity noin 1 400 neuvovaa sydäniskuria, joita maallikoidenkin on helppoa ja turvallista käyttää.

Defi.fi-rekisteriä alettiin koota vuonna 2011, ja nyt sinne on rekisteröity vasta noin puolet Suomessa käytössä olevista laitteista.

Kuka tahansa voi ostaa defibrillaattorin ja ilmoittaa sen sivustolle, mutta rekisteröinti ei ole pakollinen. Rekisteriin liittyneet sitoutuvat pitämään laitteen kunnossa ja antavat myös muille luvan käyttää sitä tarvittaessa. Rekisteröidyt laitteet näkyvät sivuston karttapalvelussa.

Sydäniskureiden omistajia on yritetty saada rekisteröimään laitteitaan lukuisilla tempauksilla. Viime syksystä lähtien on järjestetty neljä Bongaa defi -kilpailua.

Kilpailussa ihmiset jakavat sosiaalisessa mediassa kuvia iskureista. Jos ne eivät ole rekisterissä, Sydänliitto ottaa yhteyttä laitteen omistajaan ja kysyy, haluavatko he rekisteröityä.

"Pyynnöt on yrityksissä ja yhteisöissä otettu hyvin positiivisesti vastaan. Ennen kampanjan alkamista rekisterissä oli 620 defiä, vuoden kampanjoinnin jälkeen rekisteröityjen defien määrä on yli tuplaantunut", Blek-Vehkaluoto kertoo.

Defi.fi on Suomen elvytysneuvoston, Suomen punaisen ristin ja Suomen sydänliiton yhteinen hanke.

Maallikoiden käyttöön suunnatut defibrillaattorit saapuivat markkinoille Suomessa 1990-luvulla, mutta silloin ne olivat vielä varsin kalliita.

Laitteiden määrä alkoi kasvaa kunnolla vasta 2000-luvulla, sillä Euroopan elvytysneuvosto antoi vuonna 2010 suosituksen defibrillaattorin käyttämisestä peruselvytyksessä. Myös laitteiden hinnat ovat laskeneet, nykyään puoliautomaattinen sydäniskuri maksaa noin 1 200–1 500 euroa.

Myllyrinteen mukaan defibrillaattoreita kannattaa olla etenkin paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä. Esimerkiksi moniin ostoskeskuksiin, lentokentille sekä juna- ja bussiasemille onkin jo hankittu sydäniskuri.

Defi.fi -sivustolla näkyy, että myös monet kyläyhdistykset ja vapaapalokunnat ovat rekisteröineet sydäniskurin.

"Jos työpaikka hankkii defibrillaattorin, kannattaa miettiä, olisiko sitä mahdollista sijoittaa kaappiin rakennuksen ulkoseinään, niin että se olisi tarvittaessa ulkopuolistenkin käytettävissä", Myllyrinne sanoo.

Myös yksityiset ihmiset voivat rekisteröidä sydäniskurinsa tietokantaan, kuten on tehnyt espoolainen Kimmo Mattila.

"Purjehdimme paljon, ja välillä olemme merillä sellaisessa paikassa, että jos sattuu tulemaan tarvetta tällaiselle hoidolle, sinne ei apu ehdi nopeasti."

Kahdeksan vuoden aikana laitteelle ei ole tullut käyttöä.

"Olisi hyvä, jos sitä ei koskaan tarvitsisi, mutta jos tilanne joskus tulee, se on kullanarvoinen. Siksi rekisteröin sen sivustollekin."

Katso oman paikkakuntasi rekisteröidyt defibrillaattorit osoitteesta defi.fi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit