Tiede & tekniikka

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen: Koulutus on pienen maan elinehto

Tiede & tekniikka 07.12.2017

Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja suhteessa muihin maihin.


Kalle Keskinen
"Sitran perustaminen oli rohkea ja ennakkoluuloton päätös, nyt sitä tarvitaan enemmän kuin koskaan", sanoo yliasiamies Mikko Kosonen.

Koulutukseen liittyvä etumme saattaa olla rapautumassa. Varoittava viite tästä on viimeisimpien 15-vuotiaiden tulevaisuuden avaintaitoja mittaavien Pisa-tutkimusten tulosten heikkeneminen suhteessa muihin maihin.

"Mikä on pienelle maalle elinehto? Koulutus, koulutus, koulutus. Viimeisten 50 vuoden aikana se, että koulutukseen satsataan, on ollut huipputärkeää", sanoo Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

Koulutuksen laatu heijastuu koko yhteiskuntaan hyvässä ja pahassa.

"Jos näyttää siltä, että kansasta osan koulutus heikkenee ja pojat ovat putoamassa koulutuskelkasta, se on hirveän kallista yhteiskunnalle, sen sijaan että koulutetut nuoret tuovat lisäarvoa kansantaloudelle", Kosonen painottaa.

Hän muistuttaa, että suomalaisten eliniän odotetaan kasvavan. Kansalaiset myös pysyvät terveinä aiempaa pitempään.

"Elämänkaari jatkuu entistä pidempään yli eläkeiän, kun samaan aikaan ammattien ja tehtävien elinkaari lyhenee."

Kososen mielestä koulutus seurailee meillä edelleen teollisen yhteiskunnan rakennetta, jossa investoidaan yhteen koulutukseen ja odotetaan, että sillä ihmiset hoitavat koko työssäoloaikansa.

"Koko koulutusjärjestelmä täytyy miettiä ihan uusiksi. Elinikäisestä oppimisesta on puhuttu 20 vuotta ilman merkittävää kehitystä. Meillä on tutkintousko, kun pitäisi olla osaamisusko, että koulussa saadaan valmiudet ja kiinnostus oppimiseen", Kosonen sanoo.

Kosonen miettisi uusiksi myös koulutuksen rahoitusta.

"On hyvä, että koulutus on ilmaista. Mutta pitää miettiä, miksi varhaiskasvatus on maksullista ja maisterin tutkinto ilmaista. Ihmisillä ja yrityksillä pitäisi olla myös omaa vastuuta jatkokoulutuksen rahoituksesta."

Sitran 50-vuotisjuhlan yhteydessä marraskuussa palkittiin kaksi ratkaisua, jotka uudistavat osaamisen tunnistamista.

Toinen palkituista on Headai, joka kartoittaa ihmisten osaamista avointa dataa ja tekoälyä hyödyntäen. Menetelmällä voidaan muun muassa arvioida, miten työntekijöitä pitää kouluttaa uudelleen tai minkälaista koulutusta kansalaisille pitää tarjota.

Toinen palkituista on Positiivinen CV -hanke. Se on laaja-alaisten taitojen ansioluettelo, jonka avulla lapsi ja nuori oppii tunnistamaan osaamistaan laajasti, päiväkodista alkaen.

Aikuisillekin taidoiksi avattu ansioluettelo on hyödyllinen

"Meillä on paljon taitoja, joista osa on saatu koulutuksesta, mutta iso osa on myös peräisin harrastuksista ja muilta elämän osa-alueilta."

Elinikäisen oppimisen ohella joustavuus on tulevien vuosien työelämässä tärkeä valmius.

"Joustavuus ja kokeilunhalu ovat huipputärkeitä perusvalmiuksia, jota tulee myös kehittää", Kosonen huomauttaa.

"Olen varma, että varhaiskasvatuksessa rakennettu itseluottamus ja itsetunto rohkaisevat kokeilunhalua. Autoritäärinen ylhäältä-alas- ja ulkoa oppimiseen perustuva opetus tekevät araksi kokeilemaan asioita. Jos olet arka, et uskalla mennä ja heittäytyä uuteen. Opetuksen tulee kannustaa omaan ajatteluun", Kosonen pohtii.

Myös empatia- ja vuorovaikutustaitojen merkitys kasvaa maailman ja yhteiskuntien monimutkaistuessa.

"On tärkeää, että ihmisillä on kyky käydä keskustelua – viestiä ja kuunnella. Tiedoista ei ole hyötyä, jos niitä ei kyetä hyödyntämään keskustelutaitojen puuttuessa."

Hyvin koulutetut kansalaiset ovat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kannalta keskeinen voimavara, kun etsitään innovaatioita, joilla viedään Suomea eteenpäin.

"Sitran tehtävä on edistää kestävää hyvinvointia", yliasiamies Mikko Kosonen määrittelee.

Hän muistuttaa, että Sitraa perustettaessa vuonna 1967 Suomi oli ison murroksen äärellä, kaukana edelläkävijyydestä.

Iso murros on käsillä myös nyt.

Meillä on Kososen mukaan kaksi megaluokan ongelmaa: ilmastonmuutos ja eriarvoisuuden kasvaminen.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä on kyse oman toimintamme sopeuttamisesta maapallon kantokyvyn rajoihin. "Ilmastonmuutoksen kaikkia seurausvaikutuksia emme tänä päivänä tunne, mutta se tiedetään, että sopeutumistoimilla on kiire."

Maailmaa muuttavat megatrendit, kuten digitalisaatio ja globalisaatio kiihdyttävät osaltaan eriarvoistumista. "Erilleen ajavat voimat ovat erittäin suuria. Kyse on siitä, miten oikeudenmukaisesti pystytään tuottamaan hyvää elämää ihmisille, maapallon kantokyvyn rajoissa."

Globalisaatio ja digitalisaatio ovat myös suuria mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle, hyvin koulutetulle ja pienelle maalle.

"Jos Suomessa onnistutaan kehittämään ratkaisuja, joilla näitä ongelmia torjutaan, nämä ratkaisut voivat tarjota meille myös mahdollisuuksia luoda uutta työtä ja vientituotteita. Meillä on paljon annettavaa."

Yksi avaus globaalien ongelmien ratkaisuun on ollut Sitran kolme vuotta sitten esittelemä uusi kiertotalousmalli.

"Talouskasvu täytyy kytkeä irti luonnonvarojen kulutuksesta ja hyvinvointi irti talouskehityksestä", Kosonen kiteyttää mallin keskeisimmän ajatuksen.

"Kiertotalous muuttaa koko perinteisen lineaarisen toimintatapamme alusta alkaen. Mahdollisimman paljon tuotteista valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja niin, että raaka-ainevirta kiertää."

Kososen mukaan digitalisaatio on jo mahdollistanut sen, että ihmiset eivät enää halua tavaraa, koska he ostavat elämyksiä ja palveluja.

"Pystytään luomaan uutta hyvinvointia ja palveluita samaa resurssia käyttäen yhä uudelleen."

Sitra on ajatuspaja, eräänlainen Suomen tuotekehitysosasto ja strategiayksikkö.

Taannoin opposition varjobudjetissa esitettiin Sitran peruspääoman merkittävää leikkaamista ja varojen siirtämistä budjetin rahoitusaukkojen paikkaamiseen. Yliasiamies on pyrkimyksestä pahoillaan.

"Sitran peruspääoma voi tuntua kokonaisuudessaan isolta ja sellaisenaan helpolta ratkaisulta valtion vuosibudjetin yksittäisten rahoitusreikien paikkaamiseen", Kosonen sanoo.

"Pitää kuitenkin muistaa, että kyse on nimenomaan peruspääomasta, jonka noin neljän prosentin vuosituotolla Sitran toiminta rahoitetaan kokonaisuudessaan. Jos sitä leikataan, se tarkoittaa, että Sitran vuosibudjetti leikkautuu samassa suhteessa. Maailman muutoksen nopeutuessa tulevaisuustyöhön ja kokeiluihin pitäisi kuitenkin ylipäätään suunnata enemmänkin, ei vähemmän, rahaa kuin nyt", Kosonen toteaa.

"Valtion budjettivarojen kymmeniin miljardeihin suhteutettuna meidän peruspääoma on merkityksettömän vähän, mutta meille se on ratkaisevan tärkeää."

Kosonen sanoo, että Sitran haasteena on, että sen rooli yhteiskunnallisena muutosagenttina tunnetaan huonosti. Monet sen vetämistä hankkeista kyllä tunnetaan, kuten vaikka terveysteknologiaan tai cleantechiin liittyvät hankkeet.

"Olemme usein mukana yhteiskunnan kehityshankkeissa niiden valmistelu- ja aloitusvaiheessa. Nämä hankkeet nousevat usein laajemmin näkyviin vasta, kun muutos on saatu liikkeelle ja jokin pysyvä toimija on ottanut ne haltuunsa."

Sitran kannalta riippumattomuus on tärkeä asia. "Emme ole lobbari. Mandaatti lähtee siitä, että meihin luotetaan yli poliittisten rajojen."

Sitra

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston Sitran perustamisesta päätettiin eduskunnan juhlaistunnossa 5.12.1967. Vuodesta 1991 alkaen rahaston nimi on ollut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto.

Aluksi rahasto toimi Suomen Pankin alaisuudessa. Vuodesta 1991 se on ollut eduskunnan valvoma riippumaton rahasto.

Tulevaisuustalon tehtäväksi annettiin huomisen menestyvän Suomen rakentaminen.

Nykyään Sitra ennakoi ja toteuttaa tulevaisuuteen suuntautuvia muutosprosesseja suomalaisessa yhteiskunnassa yhdessä yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Rahoittaa hankkeita, jotka liittyvät uudistumiskykyyn, hiilineutraaliin kiertotalouteen sekä uuteen työelämään ja kestävään talouteen.

Sitran toiminta rahoitetaan sen oman peruspääoman tuotoilla. Rahaston alkupääoma vuonna 1967 oli Suomen Pankin myöntämä 100 miljoonaa markkaa. Vuonna 2016 Sitran peruspääoman markkina-arvo oli 807 miljoonaa euroa ja peruspääoman tuotto 7,1 prosenttia. Hankkeiden kulut olivat yhteensä 8,7 miljoonaa euroa. Tilivuoden ylijäämä oli 4,8 miljoonaa euroa.

Sitrassa on 5 vaikuttamisen yksikköä, 3 teemaa ja koulutusyksikkö sekä ennakointi- ja strategiayksikkö, mikä on verkottunut Suomen muihin ennakointiyksiköihin.

Toimintaa johtaa yliasiamies Mikko Kosonen.

Sitrassa työskentelee noin 160 henkilöä.

Sitran visio: Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit