Tiede & tekniikka

Tutkimus: Vauvan diabetesriski ei kasva, vaikka hänelle annetaan tavallista lehmänmaitopohjaista korviketta

Tiede & tekniikka 03.01.2018

Tutkimustulosten perusteella vauvojen ravitsemussuosituksia ei ole syytä muuttaa.


Ville-Petteri Määttä
Vauvat saivat tutkimuskorviketta vähintään kaksi kuukautta 6-8 kuukauden ikään mennessä. Kuvituskuva.

Viisitoista vuotta jatkunut tuore tutkimus osoittaa, että äidinmaidonkorvike, jossa lehmänmaidon proteiinit on pilkottu pieniksi osiksi, ei estä tyypin 1 diabeteksen puhkeamista perinnöllisesti alttiilla lapsilla.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että varhainen altistuminen ravinnon proteiineille, kuten esimerkiksi lehmänmaidon proteiineille, lisää perinnöllisesti alttiiden lasten riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen. Vuonna 2002 käynnistettiin suomalaistutkijoiden aloitteesta laaja kansainvälinen tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, voidaanko tyypin 1 diabeteksen kehittymistä estää tai hidastaa niin, että imeväisikäisen lapsen altistusta vieraille proteiineille siirretään myöhäisemmäksi.

Tutkimukseen otettiin mukaan 2 159 imeväisikäistä lasta, joilla oli ykköstyypin diabetesta sairastava perheenjäsen. Siinä vaiheessa, kun vauva tarvitsi lisämaitoa, hänelle annettiin joko kaseiinipohjaista tutkimuskorviketta, jossa proteiinit oli pilkottu pieniksi osiksi, tai tavanomaista, pilkkomattomia lehmänmaidon proteiineja sisältävää äidinmaidonkorviketta.

Vauvat saivat tutkimuskorviketta vähintään kaksi kuukautta 6-8 kuukauden ikään mennessä, ja samaan aikaan heidän ruokavaliossaan vältettiin ruokia, jotka sisälsivät lehmänmaidon proteiineja. Tutkittavia seurattiin tyypin 1 diabeteksen kehittymisen suhteen vähintään 10 vuotta.

"Tulokset osoittavat, että pitkälle pilkotun kaseiinikorvikkeen saanti vauvaiässä ei vähentänyt tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuutta verrattuna tavalliseen lehmänmaitopohjaiseen korvikkeeseen 11,5 vuoden keskimääräisen seurannan aikana. Tulosten perusteella ei ole syytä muuttaa nykyisiä ravitsemusohjeita vauvoille, joilla on lisääntynyt riski tyypin 1 diabetekselle", tutkimusta johtanut Helsingin yliopiston professori Mikael Knip toteaa tiedotteessa.

Tutkimuksessa oli mukana 15 maata ympäri maailman. Suomesta siihen osallistui 424 lasta eli viidesosa kaikista osallistujista.

Tutkimuksen merkittävimmät rahoittajat olivat Yhdysvaltojen ja Kanadan kansalliset terveysvirastot sekä Euroopan Unioni.

Aiheeseen liittyvät artikkelit