Tiede & tekniikka

Järvien mikromuovia on käytännössä mahdotonta poistaa: Kuormitusta syntyy pesuaineista, liikenteestä ja kosmetiikasta

Tiede & tekniikka 02.08.2016

Merien mikromuoveista on tiedetty pitkään. Uusinta tietoa on, että niitä on myös suomalaisissa järvissä.


Pentti Vänskä
Tutkija Samuel Hartikainen (edessä) ja pääkäyttäjä Teemu Vilppo tutkimassa mikromuoveja kaksidimensionaalisella kaasukromatografimassaspektrometrillä Kuopion yliopiston ympäristö- ja biotieteitten laitoksella.

Itä-Suomen yliopistossa on tänä vuonna selvitetty mikromuovien esiintymistä ja määrää Kallavedessä Kuopion ympärillä. Järvien mikromuovitutkimusta on toistaiseksi tehty hyvin vähän maailmankin mittakaavassa.

Talvella otettujen näytteiden alustavista tutkimustuloksista kävi ilmi, että Kallavedessä on mikromuoveja. Niitä löytyi niin jäästä kuin vedestä ja pohjasedimentistäkin. Tulokset yllättivät myös tutkijat.

"Kun muoveja löytyy yllättäen kotivesistä, se pistää miettimään", sanoo tutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitokselta.

Alustavissa tuloksissa mikromuovia löytyi eniten jäänäytteistä.

Jäähän kertynyt mikromuovi voi viitata siihen, että sitä mahdollisesti kulkeutuu ilmavirtausten mukana. Jatkossa jää on Kuopiossa yksi keskeisistä tutkimuskohteista.

Mikromuoveihin liittyy toistaiseksi enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

"Pelkästään muovin kanssa eläminen tuottaa mikromuoveja", Hartikainen kiteyttää.

"Mikromuovien kemian ymmärtäminen on yksi tavoitteista. Lähtökohtana on tieto, että muovit ovat kemiallisesti aktiivisia ja vuorovaikutuksessa ympäristöönsä. Vasta pikkuhiljaa alkaa olla tietoa, kuinka monimutkaisesta aineesta on kysymys", Hartikainen sanoo.

Muovien kemiallinen aktiivisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sinänsä vaaraton muovi imee ympäristöstään haitallisia aineita.

Koska vesieliöstö ei valikoi ravintoaan, se syö myös mikromuovia, joka saattaa haitta-aineineen päätyä ravintoketjun huipulla ihmisen lautaselle.

"Varmaa näyttöä ravintoketjuun liittyvistä terveysriskeistä ei ole, sillä ravinnon ja juomaveden turvallisuuteen liittyvä mikromuovitutkimus on monin paikoin vasta alkamassa", Hartikainen huomauttaa.

Mikromuoveja on käytännössä mahdoton saada pois vesistöistä, jos ne sinne ovat joutuneet.

Vesistöihin muovia päätyy jäte- ja hulevesistä, autonrenkaista ja liikenteestä yleisemmin, kosmetiikasta ja pesuaineista, muovimateriaalien kulumisesta, roskista ja ilman kuljettamana.

Saksalaistutkimuksen mukaan jätevesien puhdistuksessa mikrobit pystyvät flokkaamaan noin 98 prosenttia mikromuoveista, jotka jäävät syntyvään lietteeseen. Kaikkein pienikokoisin mikromuovi ei puhdistamolle pysähdy.

"Jätevesiliete on yksi potentiaalinen mikromuovien päästölähde. Kyse on siitä, mitä tapahtuu, jos jätevesiliete viedään kaasutuksen jälkeen pelloille. Vapautuuko mikromuovi sieltä uudelleen ja päätyy vesistöön", Hartikainen pohtii.

"Kiertotalous kuitenkin tuo paineita ravinteiden kierrättämiseen ja sitä kautta jätevesilietteen hyödyntämiseen pelloilla", hän huomauttaa.

Mikromuovitutkimus on Kuopiossa päässyt hyvään alkuun. Syyskuussa alkaa Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen hanke Mikromuovit Suomen vesistöissä. Sen toteuttavat SYKE:n Merikeskus ja Itä-Suomen yliopisto.

Lue lisää maanantain Maaseudun Tulevaisuudesta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit