Tiede & tekniikka

Kasper varoittaa, kun tuhohyönteiset ja kasvitaudit valmistautuvat iskemään

Tiede & tekniikka 27.06.2017

Varoitukset kasvitaudeista ja -tuhoojista auttavat puutarhureita ja viljelijöitä suunnittelussa ja torjuntatoimissa.


Erja Huusela-Veistola
Feromonipyydys houkuttelee hernekääriäisiä puoleensa synteettisellä sukupuoliferomonilla.

Viileänä keväänä 12 metriä korkeaan savupiippumaiseen imupyydykseen tarttuu vain satunnaisia lentäjiä.

Lämpimät päivät herättävät tuttujen tuhohyönteisten joukon, ja samaan aikaan valpastuvat myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) kasvinsuojelututkijat ja heidän kanssaan toimiva kansallinen havainnoitsijaverkosto.

Tuhoojien kukoistuskausi on alkukesällä, juhannuksen tietämillä. Kasvitaudit jylläävät keskikesällä.

Luke julkaisee kasvitauti ja -tuhoojatiedotteita Kasper-verkkopalvelussa, Maaseudun Tulevaisuudessa ja sen verkkosivuilla sekä Puutarha ja kauppa –lehdessä. Tarkoituksena on tuottaa viljelijöille ja puutarhureille ajankohtaista tietoa ja ennusteita tautien sekä tuhohyönteisten esiintyvyydestä.

Tiedotteissa kerrotaan, milloin on aika tarkkailla eri kasvitauteja tai tuholaisia. Torjuntatarpeen lisäksi kerrotaan, milloin on liian myöhäistä torjua.

"Osa tiedotteista perustuu selkeisiin, vuodesta toiseen toistuviin asioihin, jotka pohjautuvat muun muassa seurantoihin. Ennusteiden avulla voidaan ennakoida ja tiedottaa esimerkiksi kirvojen, porkkana- ja kaalikärpästen esiintymisestä", erikoistutkija Marja Jalli Lukesta kertoo.

Myös kasvitaudeista on olemassa ennustemalleja, joiden antamaa infoa hyödynnetään yhdessä säätietojen kanssa. Esimerkiksi lämpösumma antaa osviittaa siitä, milloin viljelijöiden pitää tarkkailla tilannetta.

Tauti- ja tuhoojaennusteiden tärkeä tarkoitus on tukea puutarhureita ja viljelijöitä elinkeinoon liittyvässä päätöksenteossa.

Kasvintuhoojien vuosittaiset vaihtelut ja uudet kasvintuhoojat vaativat nopeaa reagointia.

Varoitusten ja varautumisen johdosta pelloilla ja puutarhoissa voidaan välttää tarpeetonta torjuntaa ja kaivaa kemialliset apuvälineet esille vasta, kun saadaan tieto punkkien, kemppien tai kärsäkkäiden invaasiosta.

"Tuomikirvamääristä tehdään talvimunaennuste marras-joulukuussa, ja se kertoo kotimaisen kirvakannan tason seuraavalle vuodelle. Tarkkailua ja tiedotusta tarvitaan silti, sillä lämpö tuo lisää kirvoja", Luken erikoistutkija Erja Huusela-Veistola sanoo.

Lämpösummaan ja seurantoihin perustuvien ennusteiden lisäksi tuhoojatilannetta tarkkaillaan erilaisilla ansoilla.

Lukella on Jokioisilla ja Viikissä pari kertaa viikossa, tai tarpeen tullen useammin, tarkistettavat imupyydykset. Lisäksi pelloilla on kelta-ansoja, liimapyydyksiä. Hernekääriäisiä tarkkaillaan feromonipyydyksillä, joissa on houkutusaineena synteettisesti tuotettua sukupuoliferomonia.

"Se houkuttelee koiraita, joiden esiintymisen perusteella voidaan määrittää lentohuippu, ja sen ja lämpösumman avulla määrittää sopiva ajankohta torjunnalle", Huusela-Veistola kertoo.

Pyydyksiin tarttuva koivukirva ei aiheuta pelloilla ja puutarhoissa tuhoja, mutta koivukirvat viittaavat siihen, että tuholaisia on tullut Suomeen kauempaa.

Ansoista selviää myös, jos tuholaisia on liikkeellä poikkeuksellisen paljon. Tällöin voidaan kehottaa viljelijöitä ja puutarhureita seuraamaan valppaana tilannetta.

Marja Jallin mukaan ansoilla ja pyydyksillä saadaan tärkeä tieto ensihavainnoista.

Yhteydenottoja havainnoista tulee myös neuvojilta, ja ennen tiedottamista tutkijat käyvät peltokierroksilla tarkistamassa tilanteen. Silmät ja omakohtaiset havainnot ovat tärkeitä tietolähteitä erityisesti epätavallisempien tuhoojien havainnoinnissa.

Oman leimansa ennusteisiin ja havaintoihin tuovat paikallisten sääolosuhteiden erot. Pitkänmallisessa maassa havainnoijaverkosto on ehdottoman tärkeä.

"Eri puolella Suomea ollaan ihan eri vaiheessa, ja sateet osuvat paikallisesti. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten tuhoojahavainnoissa oli useamman viikon ero etelän ja pohjoisen välillä."

Jallin mukaan ProAgrian viikoittain kokoontuva tiedonvaihtofoorumi on erinomainen tapa saada kokonaiskuva Suomen tilanteesta. Neuvojilta ja muilta sidosryhmiltä saatu tieto on elintärkeää, jotta tiedotteisiin saadaan ajankohtaista sisältöä.

"Myös viljelijöiltä tulee yhteydenottoja ja kyselyjä, ja mielenkiintoisimmat havainnot tulevatkin usein heiltä. Kaikki havaintotiedot ovat tärkeitä, myös tieto siitä, että tuhoojia ei tällä kertaa löydykään."

Aiheeseen liittyvät artikkelit