Maaseudun Tulevaisuus
Tiede & tekniikka

Nopeusrajoitettu henkilöauto voitaisiin luokitella traktoriksi - katso video testiajosta

Tiede & tekniikka 17.07.2017

LVM selvittää, voisiko mopoauton vaihtoehdoksi tarjota normaalia henkilöautoa, jonka maksiminopeus olisi 45–60 km/h.


Lari Lievonen
Muutamia satoja euroja maksavan rajoittimen voi poistaa, kun nuori täyttää 18 vuotta. Rajoittimella voitaisiin pidentää myös ikäihmisten autolla ajamista.

Nuorille kuljettajille suunnitellaan vaihtoehtoa mopoautolle: normaalia, nopeusrajoitettua henkilöautoa. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) aloitti Trafin kanssa selvityksen, miten nopeusrajoitetut henkilöautot voisi tuoda Suomen liikenteeseen.

Kyseessä ei ole kevytauto, sillä ainoastaan maksiminopeutta on rajoitettu. Kaikkiin sähköjarrullisiin autoihin voidaan asentaa nopeusrajoitin, jolloin auton maksiminopeus on 45–60 km/h.

"Emme halua korvata mopoautoa. Kun lähdemme taajaman ulkopuolelle, jossa ajetaan pidempiä välimatkoja, niin tämä olisi hyvä vaihtoehto", Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi sanoo.

Uusien autojen myötä myös ikääntyvät ihmiset voisivat ajaa autolla pidempään.

"Ikäkuljettajien määrä kasvaa lähivuosina. Väitän, että nopeusrajoitetulla autolla perheen veteraani pystyisi ajamaan noin viisi vuotta pidempään", Jokilampi toteaa.

Lainsäädännöllisesti nopeusrajoitetut autot voidaan tuoda liikenteeseen kahdella tavalla. Yksi vaihtoehto on luokitella autot traktoreiksi, jolloin traktorikorttia varten voisi olla ajo-opetusta.

Vaihtoehtoisesti voitaisiin luoda kokonaan uusi B1-ajokorttiluokka. Ministeriö selvittää parhaillaan eri vaihtoehtoja.

Mikäli nopeusrajoitin tekisi henkilöautosta traktorin, niin autoon pitäisi mahdollisesti lisätä vetokoukku tai poistaa takapenkit. Muutokset johtuvat siitä, että traktori määritellään EU-direktiivissä.

"Jos autoista tehtäisiin muutoskatsastuksessa traktoreita, niin silloin 15-vuotias saisi ajaa autoa traktorikortilla", Autotuojat ja -teollisuuden toimitusjohtaja Tero Kallio kertoo.

Nopeusrajoittimen voi asentaa henkilöautoihin, joissa on sähkökaasu. Kallion mukaan rajoitin sopii lähes kaikkiin enintään 10 vuotta vanhoihin automalleihin.

Itse rajoitin maksaa muutamia satoja, asennus noin satasen. Nopeusrajoittimen voi myös poistaa autosta. Näin nuori voisi jatkaa samalla autolla ajamista täytettyään 18 vuotta.

Autoliiton Jokilammen mukaan uudistus on kustannustehokas. "On sääli että jos perheessä on kaksi autoa, niin nuori ajaa sillä perheen surkeimmalla autolla."

Uusi vaihtoehto olisi turvallisempi nuorille, mutta kuinka yleinen liikenneturvallisuus teillä säilytettäisiin?

Kallio kertoo, että nopeusrajoitetut autot merkittäisiin näkyvin symbolein. Mikäli autot luokiteltaisiin traktoreiksi, niin niihin tulisi tuttu punainen varoituskolmio.

"Leikkisesti voisi sanoa, että merkitsemisessä on vain mielikuvitus rajana", Kallio sanoo.

Autokoululiiton mukaan uusille autoille pitäisi luoda oma ajokorttiluokkansa, niin sanottu B1-ajokortti.

Jokilampi sanoo, että 16 olisi sopiva ikäraja uudelle ajokortille. "Mitä nuorempi kuski, sitä enemmän hän tarvitsee koulutusta."

Myöhemmin B-ajokortin koulutus voisi Jokilammen mukaan olla suppeampi, jos nuori olisi suorittanut B1-ajokortin.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoo, että ministeriön selvitys valmistuu vuodenvaihteessa. Hän ennakoi, että hallituksen esitys voitaisiin saada eduskunnalle kevään aikana.

Berner pitää tärkeänä, että mopoauton rinnalle tulisi vankempi vaihtoehto. Muutos toisi säästöjä perheille.

"Mopoauto on suhteellisen arvokas siihen nähden, että se on käytössä pari vuotta. Nopeusrajoitetulla henkilöautolla perheet voisivat selvitä yhdellä investoinnilla."

Video on kuvattu Hundayin sähköautojen testaustilaisuudesta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit