Nykyaikainen varasto muistuttaa tehdasta

Nykyaikainen logistiikkakeskus muistuttaa tehdasta. Kuva: Sanne Katainen

S-ryhmä otti kesäkuussa käyttöön uuden päivittäistavaran logistiikkakeskuksen Sipoossa.

Merkittävä mullistus on, että tavaran siirrosta ja keräilystä huolehtivat pääosin koneet ihmisten kuljettamien trukkien sijaan.

”Perinteiseen varastoon verrattuna tämä on enemmän tuotantolaitoksen kaltainen”, toteaa keskusta johtava Tuukka Turunen.

Tehdasmaisuus näkyy ja kuuluu.

Automatiikan ohjaamat hissit noutavat lavoja 25 metriä korkeasta varastosta. Laitteet purkavat tavaraa laatikko kerrallaan kuljettimille, jotka ohjaavat täsmälleen tilatun määrän tuotteita lähtevään kuormaan.

Ihmisten tehtävänä on valvoa koneita ja korjata tilanne, jos vaikkapa satunnainen poikittain mennyt laatikko tukkii kulun.

Perinteisiä varastotöitä on vielä vastaanotossa ja keräyksessä. Rekoissa saapuvat lavat puretaan trukeilla. Vastaanotossa kuormat tarkistetaan ja pakkausnauhat sekä muovit poistetaan ihmisvoimin ennen lavan purkamista.

Trukkeja ja kerääjiä tarvitaan myös poikkeavan kokoisten tai muotoisten tavaroiden keräämiseen myymälätoimituksiin. Näitä ovat esimerkiksi wc- ja talouspaperisäkit.

Silti uusi keskus vähentää huomattavasti työvoiman tarvetta.

Vanhassa varastossa Espoon Kilossa työskentelee 1 400 henkeä, Sipooseen jää varaston valmistuttua 600 työpaikkaa.

Uusi keskus ei ole valmis, vaan rakennustyöt ovat vielä käynnissä. Muutto Sipooseen tapahtuu vaiheittain. Nyt varaston kautta kulkee osa teollisista elintarvikkeista sekä päivittäiskäyttötavarasta. Ensi vuonna mukaan tulevat loput kuivatuotteet sekä hedelmät ja vihannekset.

Valmista on kahden vuoden kuluttua. Silloin myös viileässä varastoitavat tuoretuotteet ja pakasteet alkavat virrata Sipoon kautta.

Logistiikkakeskuksen käyttöönotto ottaa aikansa. Automaation koneet ja laitteet ovat samoja kuin muuallakin maailmalla, mutta yksityiskohdat räätälöidään S-ryhmän tarpeisiin.

Koneiden toimintaa ohjaavan järjestelmän lukuisia parametrejä pitää säätää kohdalleen, jotta kaikki sujuisi mahdollisimman tehokkaasti.

”Varaston sisällä on tavaravirroille useampia reittejä, vähän niin kuin maanteillä”, Turunen vertaa.

Nopeimmillaan tuote viivähtää varastossa vain muutaman tunnin ennen kuin se lähtee kohti kauppaa.

Tavallisesti pelivaraa on kuitenkin enemmän.

Kauppojen hyllyjärjestys vaikuttaa varastolla asti: lähekkäin sijaitsevat tuotteet pyritään pakkaamaan samaan kuljetusyksikköön. Hyllypaikka on kuitenkin vain yksi ohjaava tekijä. Esimerkiksi painavat tuotteet on laitettava aina pohjalle.

Lue lisää digitalisaation vaikutuksista kaupan logistiikkaan keskiviikkona ilmestyneestä verkossa-teemasta.