Maaseudun Tulevaisuus
Tiede & tekniikka

Rantojen hyönteisiin kannattaa tutustua

Tiede & tekniikka 31.07.2017

Rantojen hyönteislajisto korennoista kelliäisiin on monipuolinen. Osa lajeista on selviytynyt satoja miljoonia vuosia, mutta niitäkin uhkaa vesistöjen kunnon heikkeneminen.


Sami Karjalainen
Vesiperhosen munaryhmä puun oksalla.

Tietokirjailija ja valokuvaaja Sami Karjalainen esittelee suomalaisrantojen hyönteisiä kiinnostavasti ja monipuolisesti kirjassaan Rantojen hyönteiset.

Kirjaan on otettu parikymmentä hyönteislajiryhmää, joiden kehitysvaiheissa vesiympäristöllä on ratkaiseva osuus.

"Yritän tutustuttaa ihmisiä siihen, mitä lajistoa löytyy paikoilta, joilla oleskellaan paljon", sanoo Karjalainen.

Hän on itse löytänyt huomattavan määrän kuviinsa päätyneistä hyönteisistä sekä kotinsa vieressä olevasta ojasta että mökkirannastaan.

Karjalainen on kuvannut kirjaansa vain kotimaisia hyönteisyksilöitä, osan luonnossa ja osan studiossa.

Kuvaamiseen Karjalainen on kehittänyt omia menetelmiään. Osa kuvista on esimerkiksi syntynyt kerroskuvauksella. Taitavan työskentelyn lopputuloksena hyönteisten yksityiskohdat tulevat kuvissa hienosti esille.

Varsinkin luonnossa kuvaus on saattanut edellyttää tuhansia otoksia useana vuonna, ennen kuin hyönteisten hetki on tallentunut täydellisenä.

Vanhimmat vesihyönteisten lajiryhmät, esimerkiksi korennot, ovat peräisin jopa dinosauruksia edeltäviltä aikakausilta, ja niiden historia ulottuu yli 320 miljoonan vuoden taakse. Uhkia on näinkin pitkään selviytyneillä.

"Vesihyönteiset ovat riippuvaisia veden laadusta. Niitä uhkaavat kaikenlaiset ihmisten toimet, kuten ympäristömyrkkyjen leviäminen", toteaa Karjalainen.

"Mitä puhtaampi, luonnontilaisempi vesistö on, sitä enemmän siinä on erilaisia vesihyönteisryhmiä. Kun vesistön laatu heikkenee, hyönteisten määrä vähenee."

Viime vuosina Suomen sudenkorentolajisto on monipuolistunut.

"Kun vuonna 2002 tein Suomen sudenkorennot -kirjan, silloin sudenkorentoja oli 52 lajia. Nyt niitä on 62 lajia", Karjalainen mainitsee esimerkkinä.

Havaittuun kasvuun on vaikuttanut ihmisten hyönteisharrastuksen lisääntyminen, mutta ennen muuta lajeja on tullut lisää.

"Ei tarvita kuin yksi lähtömaassaan paritellut naaras, joka lentää tänne ja munii", Karjalainen huomauttaa.

Jos vesihyönteisistä innostuu, seuraamisen aloittaminen on helppoa. Vettä voi kauhaista lähimmästä lätäköstä lasipurkkiin ja katsoa, mitä purkissa liikkuu.

"Keskeltä avovettä ei oikein kannata näytettä ottaa, vaan niin, että vettä ottaessaan sivuaa myös rantakasveja", Karjalainen neuvoo.

Vain harvat vesihyönteisistä ovat rauhoitettuja, mutta yksi varoituksen sana on paikallaan.

"Sammakot ja vesiliskot ovat rauhoitettuja kaikissa kehitysvaiheissaan ja ne pitää palauttaa saman tien takaisin veteen."

Suuri osa vesihyönteisistä on varsin pieniä: munat, kotelot ja toukat, jopa aikuiset yksilötkin vain millimetrimitoissa.

"Usein olen huomannut vasta kotona, että esimerkiksi kiinnostavia vesiluteita on tullut mukaan. Näitä näkee, kun katsoo luupilla", Karjalainen sanoo.

Sami Karjalainen: Rantojen hyönteiset. Sukeltajat, vesimittarit. hopeasepät ja sudenkorennot. 192 sivua. Docendo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit