Maaseudun Tulevaisuus

Suomalaiset eivät ole mieleltään läheskään yhtä kaupungistuneita kuin fyysisen asumisen perusteella voisi olettaa, jos Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran teettämän kyselyn tuloksiin on luottaminen.

Sen mukaan yli puolet suomalaisista tuntee itsensä ainakin osittain maalaiseksi. Kaupungeissa asuvista joka kolmas mieltää itsensä osittain maalaiseksi ja taajamien asukkaista peräti kaksi kolmasosaa.

Kysely osoittaa, että maaseutuun suhtaudutaan Suomessa hyvin myönteisesti. Moni haluaa olla maalainen, vaikka juuri nyt ei elämäntilanteensa vuoksi voikaan maalla asua.

Muuttosuunnitelmia kysyttiin myös Sitran selvityksessä, ja suuntaus on lupaava. Nykyisistä kaupunkilaisista joka kuudes uskoo asuvansa kymmenen vuoden kuluttua ainakin osan vuodesta maalla.

Nämä tulokset romuttavat myös sitä paljon hellittyä käsitystä, että maalaisten ja kaupunkilaisten välillä olisi erityinen juopa. Useimmat suomalaiset, niin maalla kuin kaupungissakin asuvat, tuntevat monenlaisia asumisen ja elämisen muotoja ja tunnustavat niiden hyvät ja huonot puolet. Stereotypioita jankuttaa sellainen vähemmistö, jonka maailmankuva on jumiutunut yhteen asentoon.

Kyselyn mukaan maatalous kuuluu olennaisesti maaseutuympäristöön. Lähes kaikkien vastaajien mielestä maaseutu on nimenomaan sellainen paikka, jota hallitsee maatalousmaisema.

Maatalous siis kuuluu mieleltään maalaisten elämään, mutta varmaa on, etteivät läheskään kaikki maalaiseksi itsensä mieltävät tiedä, millaista elämä nyky-maaseudun oikeilla asukkailla on. Maaseudun heinäseiväs -imago, jota kirjallisuus, viihde ja lasten lelutkin ruokkivat, johtaa harhaan.

Maaseudun arki on hyvin erilaista kuin 50 vuotta sitten, mutta käsitykset maaseudun elämästä leimautuvat sitkeästi tuohon aikaan. Imagon ja todellisuuden ristiriita on ongelma, johon maaseudun elinkeinot väistämättä törmäävät esimerkiksi tuotantoeläinten hoitoa koskevana kritiikkinä.

Kun maaseutu suomalaisia kiinnostaa, tilaisuus pitäisi koettaa hyödyntää niin, että maalaisten elämästä välittyisi mahdollisimman nykyaikainen kuva. Maaseudulla satunnaisestikin vieraileva ymmärtää, että tekniikan ja työtapojen kehitys on helpottanut niin ihmisten kuin eläintenkin elämää, kun se hänelle muistetaan kertoa. Tuskin moni pitkään kaupungissakaan asunut kaipaa niitä aikoja, jolloin vesi ei juossut, huussi oli pihan perällä ja ruuat pilaantuivat kylmäsäilytystilojen puutteessa.

Maaseudulla on asumisympäristönä paljon sellaista tarjottavaa, jota suomalaiset arvostavat. Esimerkiksi puhtaus, luonnonläheisyys ja hiljaisuus ovat maaseudun kiistattomia kilpailuetuja. Ne löytyvät helpoiten maalta.

Sitra etsii Maamerkit -ohjelmassaan maaseudulle uusia mahdollisuuksia. Potentiaalia maaseudulla on Sitran yliasiamiehen Mikko Kososen mukaan valtavasti niin taloudellisen kuin henkisenkin hyvinvoinnin aikaansaajana.

Sitra peräänkuuluttaa maaseudulle rohkeutta ja innovatiivisuutta. Toivottavasti myös maaseudulle kaipaavilla suomalaisilla riittää näitä ominaisuuksia, jotta he uskaltaisivat toteuttaa unelmiaan ja kehittää työtä itselleen ja ajan mittaan ehkä myös muille.

Maaseutu tarvitsee uusia tuulia potentiaalinsa hyödyntämiseen. Jokainen vahvistus on tervetullut. Meillä riittää tilaa kaikille, jotka haluavat toteuttaa henkistä maalaisuuttaan myös elävässä elämässä.