Maaseudun Tulevaisuus

SOK:n suurin alueosuuskunta HOK-Elanto on viime päivinä saanut runsaasti asiakaspalautetta. Pääkaupunkiseudulla ja eteläisessä Suomessa toimivan osuuskunnan päätös pudottaa Valion maidot myymälöidensä valikoimista sai aikaan kuluttajien protestivyöryn, joka näyttää yllättäneen kauppiaan.

On aika erikoista, ettei kaupan ammattilainen ymmärtänyt päätöksensä herkkyyttä. Vaikka Arla Ingmanin toimittamasta maidosta valtaosa on suomalaista, eivät kuluttajat sulattaneet tuontia harjoittavan ulkomaisen meijerijätin tarjoamista ainoana vaihtoehtona.

Muutama päivä myrskyn silmässä riitti HOK-Elannolle. Nyt Valion maitopurkit palaavat ainakin osuuskunnan Prismoihin, ja hyllytilaa Arla Ingmanin purkkien vierestä etsitään myös pienemmissä myymälöissä.

Kuluttajien protesti ja sen nopea vaikutus kaupan päätöksiin ovat poikkeuksellisia Suomen oloissa. Suomalaiset ovat kuitenkin maidon suurkuluttajia, ja maito on selvästi myös tunneherkkä tuote, jossa kotimaisuus painaa tavallista huomattavasti enemmän.

Arla Ingman on ollut aiemminkin useille kaupoille – myös HOK-Elannolle – merkittävä tavarantoimittaja. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun se hintaneuvotteluissa pudotti suurimman kilpailijansa perusmaidot suuren kauppiaan valikoimista kokonaan.

Eniten kuluttajien närkästystä selittänee vaihtoehtojen ja valinnanvapauden karsiminen. Kaupan keskittymisen on epäilty johtavan valikoimien supistumiseen, ja nyt kauppa lähti tähän omalla päätöksellään kuluttajilta kysymättä.

HOK-Elannon tilannetta ei ole helpottanut edes se, että valtaosa Arla Ingmanin purkittamista maidoista on samanlaista kotimaisten tuottajien tuottamaa, laadukasta maitoa kuin Valion purkeissakin. Kohu leimaa tarpeettomasti myös meijerin suomalaisia tuottajia.

Kisa hyllytilasta kuuluu markkinatalouteen, mutta nyt nähtävät suuret ja nopeat aluevaltaukset ovat osa meijerijättien meneillään olevaa maitosotaa, joka ei kaikilta osiltaan kuulu terveeseen markkinatalouteen. Myös kuluttajat ovat tämän huomanneet.

Maitosotaa on ennakoitu siitä alkaen, kun ruotsalais-tanskalainen meijerijätti Arla osti suomalaisen Ingmanin. Oli vain tarvittavien järjestelyiden vaatiman ajan kysymys, milloin se aloittaa ankaran taistelun hyllytilan valloittamiseksi. Aseina sillä ovat hinta sekä Etelä-Ruotsin tukkoisilta markkinoilta Suomeen johdettava maitovirta.

Vaikka tuontimäärät ovat toistaiseksi pieniä, kuluttajat näyttävät tiedostavan kasvavan uhan. Pitkät kuljetusmatkat herättävät epäilyksiä erityisesti tuoretuotteiden todellisesta tuoreudesta. Myös Suomea koetteleva lama antaa tuontituotteille oman karvaan sivumakunsa – kuluttaja haluaa päätöksillään tukea kotimaista työtä.

Se, että suuri kauppias joutui pakittamaan merkittävässä päätöksessään, on voitto sekä kuluttajille että kotimaisuusbrändille. Se heijastuu jatkossa siihen, millä perusteilla kauppa valikoimiaan rakentaa.

Vaikka päätöksiä maitohyllyistään teki yksittäinen alueosuuskauppa, saa kuluttajien reaktioista osansa näköjään koko S-ryhmä. Tuottajien kiukku on havaittu muun muassa Hankkija-Maataloudessa, jolla ei ole HOK-Elannon toiminnassa osaa eikä arpaa. Agrimarketeista lieneekin viime päivinä soitettu monta vihaista puhelua SOK:n päämajaan Helsingissä.

Nähdyn perusteella HOK-Elanto teki hankintapäätöksissään arviointivirheen. Se ei osannut ennustaa kuluttajien reaktioita.

Osuuskunnan mukaan päätös maitovalikoimasta syntyi normaalin kilpailutuksen perusteella. Jälkiviisaana voi sanoa, että päätös olisi pitänyt nähdä strategisena.

Strategista osaamista maitomarkkinoiden toiminnasta HOK-Elannosta löytyy, sillä osuuskaupan hallituksessa on jo reilun vuoden ajan istunut Valion entinen toimitusjohtaja Harry Salonaho. Mielenkiintoinen kysymys on, käytettiinkö asiassa Salonahon asiantuntemusta, ja mikä merkitys sillä oli osuuskunnan ratkaisuihin.

Seuraavat eduskuntavaalit käydään nykyisillä säännöillä, mutta vuoden 2015 vaaleissa on todennäköisesti käytössä uusi vaalijärjestelmä. Uudistuksen ydin on siinä, että vaalitulos lasketaan puolueiden koko maassa saamien äänimäärien mukaan. Nykyisessä järjestelmässä vaalitulos lasketaan vaalipiireittäin.

Uudistukset katsotaan lisäävän suhteellisuutta eli eduskunnan kokoonpano kuvastaa nykyistä paremmin äänestäjien tahtoa.

Uudistuksella pyritään siihen, että yksittäisen äänen merkitys kasvaa muun muassa kieltämällä vaaliliitot. Puolueet ovat voineet solmia vaaliliiton huolimatta siitä, että niiden yhteiskunnalliset tavoitteet ovat etäällä toisistaan. Äänestäjän ääni on voinut nostaa eduskuntaan vastakkaista mieltä olevan ehdokkaan.

Esitetty kolmen prosentin äänikynnys saattaa tuntua kovalta, mutta nykyisessä vaalijärjestelmässä vaalipiirin sisäinen äänikynnys on voinut olla yli kymmenen prosenttia.

Isoista puolueista kokoomus ja keskusta kannattavat uudistusta. Kotiinpäin vetämisestä ei tällä kertaa ainakaan ole kysymys. Jos viime vaaleissa olisi ollut käytössä nyt esitetty vaalijärjestelmä, olisivat molemmat puolueet menettäneet neljä paikkaa. Uudistusta vastustavan SDP olisi menettänyt yhden paikan.

Uudistuksesta hyötyisivät pienet puolueet. Esimerkiksi perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit olisivat saaneet molemmat kolme lisäpaikkaa.

Esitetyt muutokset ovat merkittäviä. On tärkeää, että puolueet pystyisivät kertomaan äänestäjille, miten uudistus vaikuttaa. Ensin esitys on kuitenkin hyväksyttävä myös seuraavassa eduskunnassa.