Maaseudun Tulevaisuus -> Kuvalliselle sivustolle

Apulinkit ja haku

Navigaatio

Viikon kysymys:
Millainen on tämän kesän viljasato?







Viikon kuva

muumio001794_2.jpg 

Lähetä kuva tai video

Yhteystiedot

Simonkatu 6
PL 440, 00101 Helsinki
puh. 020 413 2100
fax. (09) 694 3717

Sisältö

EU:n Itämeri-strategiassa haetaan lannalle uutta käyttöä

lantaa000608.jpg
Kuvat Itämeren maat haluavat lannan käsittelystä uuden nousualan. Anjalankoskella Biosammon koulutuskeskuksessa briketöidään hevosen lannan ja purun seosta poltettavaksi. Kuva Markku Vuorikari
9.10.2009

Lannan hyötykäytön lisääminen nousi yhdeksi kärkiteemoista, kun Itämeren maiden ja EU-komission edustajat puivat Itämeri-strategian toimeenpanoa keskiviikkona ja torstaina.

Itämeren maat ovat yhtä mieltä siitä, että maatalouden vesistöpäästöjä pitää vähentää. Avainasiana ne pitävät lannan hyötykäytön tehostamista ja siihen liittyvän teknologian kehittämistä.

”Lannasta voi tehdä pellettejä tai ravinteita sisältäviä osasia monessa muodossa. On kehittymässä monenlaista teknologiaa kuivatukseen, eriyttämiseen ja käsittelyyn”, MTT:n ohjelmajohtaja Markku Järvenpää sanoo.

Lanta on iso luonnonvara

Lantainnovaatioita rakennellaan yhdessä Tanskan bio- ja ympäristöteknologian innovaatiokeskuksen kanssa.

Seuraavan kerran tammikuussa kokoontuva strategiaryhmä hakee myös poliittisia keinoja asian edistämiselle.

”Voi olla, että lannoitteiden lisäksi lannalle tulee myös energiakäyttöä. Ollaan murroksessa, jossa lantateknologia lyö läpi.”

Lannan ympärillä on jo nyt lukuisia hankkeita. MTT:llä selvitetään muun muassa miten lanta voidaan prosessoida kunnallisten jätevesien kanssa.

”Hiilen talteenotosta ja ravinteiden kierrätyksestä voi syntyä teknologiaa, jonka myynti ja osto muodostavat liiketoimintaa. Jos ei huomioida, että lannasta iso osa on vettä, lietelantaa tulee hehtaaria kohti enemmän kuin viljaa. Puhutaan isosta luonnonvarasta.”

Rehevöitymiselle jarrua tekniikalla

Itämeren maat keskustelivat Helsingissä myös kalastuksesta. Yhteinen tavoite on vähentää valvonnan byrokratiaa ja lisätä paikallista päätöksentekoa. Ongelmiakin on, valtiosihteeri Jouni Lind sanoo.

”Itämeren alueella on kalastusaluksista ylikapasiteettia. Kalaa joudutaan heittämään pois, ja valvontaan liittyy ongelmia.”

Meren rehevöitymisen jarruttamiseksi maat selvittävät myös vesiviljelyn rajoituksia.

”Kalanviljelyssä käytetään sellaista rehua, jonka raaka-aineet tulevat Atlantilta. Silloin Itämereen tulee lisää ravinteita, joita ei tarvittaisi. Nyt selvitetään, voitaisiinko vesiviljelyyn luoda sellainen teknologia, jossa ravinteet otetaan Itämerestä ja saadaan aikaan suljetun kierron prosessi.”

Puun käyttöä uusiutuvana raaka-aineena halutaan myös edistää. Lind sanoo, että innoittajana on ilmastonmuutos, mutta käytön lisäämisellä voidaan edistää myös taloudellista hyvinvointia. Metsänkäytön aiheuttama ravinnekuormitus on myös ryhmässä tunnustettu.

Yhteinen sävel löytyi helposti

Lind on tyytyväinen aloituskokouksen henkeen. Taloudellisesti ja kulttuurisesti erilaiset Itämeren maat pystyivät rakentavaan keskusteluun. Venäjä oli Helsingin kokouksessa mukana vain metsäosuudessa.

”Vaikka lähtökohdat ja olosuhteet ovat erilaisia, yhteisiä näkemyksiä on. Nyt pyritään keskittymään sellaisiin alueisiin, joilla kaikille on lisäarvoa.”

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Itämeri-strategialle oman nettisivun, jolta voi seurata valmistelun etenemistä. Sivu on osoitteessa www.mmm.fi/itameri.

PETRI P. PENTIKÄINEN

Julkaistu 9.10.2009 10:30:00

Verkkolehden pääuutiset

 
 

Muita uutisia