Kuntalaisten etäisyys päättäjiin on pidentynyt sekä maantieteellisesti että henkisesti.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtaman hallituksen yhteiseksi projektiksi kaavailtu kuntauudistus ei ole läpihuutojuttu. Uudistuksesta on nousemassa päähallituspuolueiden kokoomuksen ja SDP:n välille vakava kiista.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on hämmentänyt hallituskumppaneita sekä myös oppositiota jo useaan kertaan. Hän on esittänyt muun muassa kuntaliitosten vaihtoehdoksi sosiaali- ja terveysalueisiin perustuvaa mallia.
Viime viikolla Guzenina-Richardson toivoi oppositiota mukaan valmistelemaan terveyspalveluiden uudistamista. Seuraavana päivänä hän tarkensi, ettei tarkoittanutkaan keskustaa ja perussuomalaisia, vaan kuntien päättäjiä puoluekannasta riippumatta.
Paineita puolueiden välille tulee siitäkin, että kokoomukselle sopivat myös pakkoliitokset, mutta SDP:lle ei.
Kuntauudistuksesta on suuria erimielisyyksiä myös puolueiden sisällä. Monet kuntien kokoomuslaiset päättäjät eivät hyväksy hallituksen kaavailuja. Esimerkiksi Lapuan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Panu Lahdensuon (kok.) mielestä maakunnissa ollaan täysin eri mieltä kuin puoluejohdossa (MT 17.2.).
Huoli on täysin ymmärrettävä, koska palvelut ja päätösvalta karkaavan kauemmaksi. Ruralia-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan kuntien hallinto etääntyy maaseudun arjesta kunnissa, joissa maaseutukuntia on liitetty keskuskaupunkiin.
Seinäjoen, Salon ja Kouvolan kuntaliitoksia tutkineen Antti Saartenojan mielestä kuntalaisten etäisyys päättäjiin on pidentynyt sekä maantieteellisesti että henkisesti huolimatta siitä, että tätä kehitystä on pyritty suitsimaan perustamalla aluelautakuntia. Aluelautakuntien merkitystä heikentää, ettei niillä ole valtaa.
Kuntalaisten henkinen etääntyminen päätöksenteosta on jopa vakavampi asia kuin pitkät fyysiset etäisyydet. Kuntalaisia on turha houkutella äänestämään, jos he tuntevat, ettei sillä ole mitään merkitystä. Välinpitämättömyys saattaa heijastua myös nykyisin aktiiviseen vapaaehtoistyöhön.
Hallituksen esittämän kuntauudistuksen kuulemistilaisuudet ovat parhaillaan menossa. Kuulemistilaisuuksissa pitää myös aidosti kuulla kuntien mielipiteitä. Kuntien edustajat tietävät kuitenkin parhaiten, miten palvelut omalla alueella tulisi järjestää.
Kunnilla on jo valmiiksi laajaa yhteistyötä nimenomaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Pääministerin hallintohimmeleiksi nimittämät kuntayhtymät eivät kaikki toimi tehottomasti. Ottamalla käyttöön parhaat toimintamallit nykyistä laajemmin, voidaan palvelutuotantoa tehostaa huomattavasti.
Hallituspuolueiden yhtenäisyys joutuu kovaan testiin maaliskuussa, jolloin hallituksella on edessään kehysneuvottelut. Hallituksen pitäisi pystyä sopimaan, miten Suomen taloutta sopeutetaan heikenneeseen taloustilanteeseen.
Kokoomuksen ja SDP:n linjaukset verotuksen suhteen poikkeavat erittäin paljon toisistaan. SDP on edelleen tiukasti arvonlisäverotuksen nostoa vastaa eikä kokoomukselle sovi palkkaverotuksen kiristäminen. Tilannetta ei helpota yhtään se, että päähallituspuolueiden kannatuskäyrät osoittavat eri suuntiin.
Hallituksen ajama kuntauudistus on niin suuri ja merkittävä asia, ettei sitä voi toteuttaa hallituksen esittämässä aikataulussa. Sitä ei voi myöskään käyttää poliittisena pelinappulana muita päätöksiä tehtäessä.
Hallituspuolueiden keskinäiset ja sisäiset erimielisyydet osoittavat, että kuntauudistuksesta on tulossa hallituspuolueita yhdistävän projektin sijaan repivä riita.
Ota meihin yhteyttä: 020 413 2100
tai ilmoitus@
maaseuduntulevaisuus.fi 
Siirry sivuille tästä 
Siirry sivuille tästä 