Tilhet eivät toikkaroikaan huppelissa

Kuva: Markku Vuorikari

”Tilhet eivät todellakaan tule humalaan käyneistä pihlajanmarjoista”, kertoo biologi Petri Lampila Liminganlahden luontokeskuksesta.

”Uskomus lienee saanut alkunsa ikkunoihin törmäilleistä linnuista. Tilhen maksa polttaa alkoholia erittäin nopeasti, eikä pihlajanmarjojen alkoholipitoisuus luonnonoloissa edes nouse kovin suureksi” Lampila toteaa.

Kuluvan alkutalven kaltaisina aikoina voi nähdä pihlajanmarjoja talviravintonaan käyttäviä lintulajeja satojen tai jopa tuhansien lintujen parvissa.

Eniten marjasadosta ovat riippuvaisia tilhet, taviokuurnat ja rastaat. Samat lajit ovat talvisaikaan harvinaisuuksia ja joutuvat matkaamaan ravinnon perässä kauas etelään, kun pihlajanmarjasato jää olemattomaksi.

”Esimerkiksi tilhien epäsäännöllistä ilmestymistä Keski-Eurooppaan pidettiin huonona enteenä, mistä kertoo lajin hollanninkielinen nimi pestvogel – ruttolintu”, Lampila kertoo.

Eniten lintuharrastajien parissa huomiota on saanut tänä syksynä taviokuurnien runsas esiintyminen. Etenkin länsirannikolla on laskettu upeita kuurnamuuttoja, joista huippuna lokakuun lopulla Kalajoella nähdyt liki 4 000 muuttajaa lienee suurin koskaan Suomessa todettu taviokuurnan muutto.

Talven mittaan linnut liikkuvat hiljalleen etelään päin. Taviokuurnia voi kuitenkin nähdä nyt kaikkialla Suomessa pihlajien kimpusta. Korea taviokuurna on monien valokuvaajien suosikki paitsi ulkonäkönsä, myös poikkeuksellisen luottavaisuutensa ansiosta.

Suurimmat tilhimäärät on viime viikkoina puolestaan laskettu lähinnä Lapin ja Koillismaan alueella. Etelämpänä tilhimassoja saadaan siis odotella vielä jonkin aikaa.

Pihlajanmarjojen kimpussa häärää myös useita rastaslajeja. Selvimmin pihlajanmarjasadon heilahtelu näkyy räkättirastaiden määrissä, eteläisessä Suomessa yleinen talvilintu mustarastas ei ole niin paljoa pihlajanmarjasadosta riippuvainen.