Ympäristö

Uudet säännöt vähentävät spinfluga-kalastuksen riskejä: "Yksihaarakoukku toimii hyvin"

Ympäristö 24.10.2017

Tornionjoen Matkakosken lohenkalastajia syytetään rokastuksesta eli tahallisesta kalan tartuttamisesta koukkuun ulkopuolelta.


Matkakosken urheilukalastajat pyytävät lohta etenkin spinfluga-menetelmällä. Kaloja tarttuu aiempaa harvemmin ulkopuolelta putkiperhon koukkuihin, mikä on uusien kalastus­sääntöjen ansiota.
Matkakosken urheilukalastajat pyytävät lohta etenkin spinfluga-menetelmällä. Kaloja tarttuu aiempaa harvemmin ulkopuolelta putkiperhon koukkuihin, mikä on uusien kalastus­sääntöjen ansiota.
Tornionjoen kalastusalueella on asetettu rajoituksia spinfluga-kalastukselle.  Se on vähentänyt kalojen ulkopuolelta tarttumista.
Tornionjoen kalastusalueella on asetettu rajoituksia spinfluga-kalastukselle. Se on vähentänyt kalojen ulkopuolelta tarttumista.

Virveliperho eli spinfluga rantautui Tornionjoen Matka­koskelle reilu parikymmentä vuotta sitten Ruotsista. Menetelmä on tehokas ja se mahdollistaa lohenkalastuksen heittokalastusvälinein. Kyseessä on putkiperhon heittäminen painon avulla.

Spinflugan pyyntiteho on muihin menetelmiin verrattuna erittäin hyvä, sillä viehe saadaan pohjaan eli sinne missä lohikin koskien alla lepää.

Menetelmä on saanut osakseen ärhäkkää kritiikkiä siitä, että osa lohista tarttuu vieheenä käytettävän putkiperhon koukkuihin usein muualta kuin suusta.

Kalastusmuodon harrastajia on syyllistetty rokastamisesta eli kalan tahallisesta tartuttamisesta ulkopuolelta. Rokastaminen on kalastuslain kieltämä pyyntimuoto.

Matkakoskella spinfluga­-kalas­tusta harrastavat ovat sitä mieltä, että heitä syyllistetään turhaan.

”Me emme syytä ketään, mutta meitä syytetään ja mustamaalataan”, Matkakosken Urheilukalastajat ry:n puheenjohtaja Pekka Kalander Rovaniemeltä sanoo.

Kalander huomauttaa, että spinfluga on jokamiehen kalastusmuoto, helppo ja huokea aloittaa verrattuna perhokalastukseen tai lohensoutuun. Aloittamiseen tarvitaan ainoastaan lohenkalastukseen soveltuva heittovapa, kela, siima, painoja ja putkiperhoja.

”Ei tarvitse hankkia kalliita veneitä eikä perämoottoreita. Se saattaa närästää monia, jotka ovat hankkineet tuhansien eurojen pyyntivehkeet.”

Kalander arvioi, että tietämättömyys on kateuden ohella toinen keskeinen syy pyyntimuodon tuomitsemiseen. Hän muistuttaa, että Tornionjoen uudet kalastussäännöt ovat vähentäneet kalojen ulkopuolelta tarttumista oleellisesti.

Matkakosken Urheilukalastajien aloitteesta joella siirryttiin käyttämään yksihaaraista putkiperhokoukkua pari vuotta sitten.

Sääntö koskee koko Tornionjokea ja on voimassa sekä Suomen että Ruotsin puolella.

”Tahattomat ulkopuoliset tartunnat ovat vähentyneet merkittävästi, ja tuskin kukaan edes haluaa, että lohi tarttuisi ulkopuolelta.”

Ulkopuolelta tarttuneet kalat on vapautettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena Tornionjoen kalastussäännön ja Suomen kalastuslain nojalla.

Lisäksi Tornionjoella on voimassa yhden kalan sääntö eli joesta on lupa ottaa vain yksi lohi vuorokaudessa. On arvioitu, ettei tätä sääntöä aina noudatettaisi spinfluga-kalastuksessa.

”Matkakoskella kiintiötä noudatetaan hyvin. Jos huomataan, ettei kalastaja noudata sitä, porukka häätää hänet pois.”

Matkakosken Suomen puoleisella rannalla spinflugan käyttäminen kiellettiin muutamia vuosia sitten, minkä jälkeen menetelmä sallittiin uudelleen. Ruotsin puolella spinflugalla on saanut kalastaa aina.

”Tässä on vallinnut ristiriita. Kun eletään EU:ssa, sääntöjen tulisi olla kaikille samat”, Tornionjoen kalastusalueen puheenjohtajana toiminut Kalervo Liisanantti Torniosta sanoo.

Liisanantti kertoo, että koukkujen kokoa on rajoitettu Tornionjoella aiemminkin. Nykyistä yksihaarakoukun sääntöä edelsi kolmihaarakoukun rajoittaminen kokoon kuusi. Kylkikosketukset vähenivät, mutta niitä tuli siitä huolimatta, ja asia koettiin ongelmalliseksi.

”Yksihaarakoukku toimii hyvin. Kala tarttuu ulkopuolelta harvoin, ja suusta tarttunut kala pysyy kiinni, sillä yksi­haara tarttuu yleensä ala- tai yläleuan luun takaa. Saattaahan kala tarttua ulkopuolelta myös vaappua soudettaessa.”

Liisanantti toteaa, että vapaa-­ajankalastuksessakin ajetaan kilpailevia kalastusmuotoja ahtaalle ja se kuuluu ja näkyy myös Tornionjoen kalastus­keskustelussa.

”Merkittävä seikka, joka vaikuttaa siihen, tarttuuko lohi spinflugan putkiperhoon ulkopuolelta vai suusta, on heittokulma ja heittopainon massa.”

Mikäli spinflugalla heitettäisiin noin 45 astetta alavirtaan, kuten perinteisellä perho­vavalla, perho kulkisi virran mukana selvästi pohjan ylä­puolella, jolloin kala joutuisi nousemaan perhon ottaakseen.

Sitä vastoin ylä- tai poikkivirtaan heitetty raskas paino upottaa vieheen pohjaan lähes välittömästi, jolloin riski ulkoapäin tarttumiseen kasvaa.

”Kalastusmenetelmää, jossa on suuri riski siihen, että kala tarttuu vieheeseen ulko­puolelta, ei tulisi käyttää”, Pohjois-Suomen kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen elykeskuksesta linjaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit