Ympäristö

EU:ssa syntyi sopu päästökauppadirektiivin uudistamisesta – Suomi saavutti tavoitteensa

Ympäristö 09.11.2017

Direktiiviehdotuksessa vuosittain jaettavien päästöoikeuksien määrä vähenee 2021 lähtien vuosittain 2,2 prosenttia nykyisen 1,74 prosentin sijaan.


Kari Salonen
Päästökauppasektorin päästövähennys on 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

EU:n jäsenmaat, komissio ja parlamentti pääsivät alustavaan sopuun EU:n päästökauppadirektiivin uudistamisesta. Uudistukset koskevat päästökaupan neljättä kautta 2021–2030. Keskeisiä kysymyksiä neuvotteluissa ovat olleet hiilivuoto ja päästöoikeuksien jakaminen ilmaiseksi niille toimialoille, joilla on olemassa hiilivuodon riski, järjestelmää tukevat rahastot sekä järjestelmän ohjausvaikutuksen vahvistaminen.

"Toimivaa päästökauppaa tarvitaan, jotta EU saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksessa sovitut päästövähennystavoitteensa. Sopu on vahva viesti käynnissä olevaan Bonnin ilmastokokoukseen, että etenemme määrätietoisesti ja ripeästi omien sitoumuksiemme toimeenpanossa", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo ympäristöministeriön tiedotteessa.

Päästökaupan tarkoituksena on pitää suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt koko EU:n päästökauppasektorille asetetun päästökaton rajoissa.

Suomen kannalta sovun syntymisen teki mahdolliseksi se, että kansainvälisillä markkinoilla toimiva energiaintensiivinen teollisuutemme sai riittävästi ilmaisia päästöoikeuksia. Päästöoikeuksien ilmaisjaolla pyritään ehkäisemään hiilivuotoa eli tilannetta, jossa kireä ilmastopolitiikka ajaa esimerkiksi teräs- ja metsäteollisuuden investoinnit ja toiminnan EU:n ulkopuolelle löysemmän ilmastopolitiikan maihin.

"Suomi saavutti tavoitteensa. Päästöjä rajoitetaan niin paljon, että päästökauppa ohjaa jatkossa tehokkaammin kohti päästötöntä energiantuotantoa. Toisaalta ratkaisu turvaa energiatehokkaan teollisuutemme työpaikat", ministeri Tiilikainen toteaa.

Merkittävälle hiilivuotoriskille alttiilla toimialoilla parhaiten suoriutuvat yritykset saavat ilmaisia päästöoikeuksia. Mailla on myös oikeus käyttää huutokauppatuloja teollisuudelle aiheutuvien kustannusten kompensointiin.

Neuvottelujen keskeinen hankaus koski päästökaupan yhteydessä toimivaa modernisaatiorahastoa. Vähemmän vauraille jäsenmaille tarkoitetun rahoituksen kriteereitä kiristettiin niin, ettei hiilivoiman rahoittaminen enää ole rahaston kautta mahdollista.

Päästökauppajärjestelmä kattaa yli 40 prosenttia koko EU:n ja noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa päästökaupan piiriin kuuluu noin 600 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta. Ehdotus tulee vielä hyväksyä parlamentin ja neuvoston virallisessa päätöksentekomenettelyssä, ennen kuin se astuu voimaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit