Ympäristö

Jätevesien käyttö lannoitteena saastuttaa Suomen peltoja mikromuovilla ja haitta-aineilla – kielletty Sveitsissä ja pian myös Saksassa

Ympäristö 15.11.2017

Uusi selvitys paljasti tilastovirheen. Puhdistamolietteistä yli 40 prosenttia päätyy kierrätysravinteina pelloille. Ravinteiden lisäksi pelloille leviää haitta-aineita ja mikromuoveja.


Jukka Pasonen
Vesilaitosyhdistys julkaisi syyskuussa uutta tietoa jäteveden puhdistamolietteen loppusijoituksesta. Maatalouskäytön osuus paljastui paljon luultua suuremmaksi.

Jätevesien puhdistuksessa syntyvästä lietteestä yli 40 prosenttia päätyy maatalouskäyttöön kierrätyslannoitteina. Lannoitteiden mukana pelloille leviää mikromuoveja ja haitta-aineita, joiden vaikutuksista ei ole juuri tietoa.

"Tämän hetken tietämyksellä en välttämättä laittaisi omaan kasvimaahan, jos satoa on tarkoitus käyttää ruuaksi. Tarvitaan lisää tutkimusta", toteaa tutkija Päivi Fjäder Sykestä puhdistamolietteen käytöstä kotipuutarhassa.

Vesilaitosyhdistys julkaisi syyskuun lopussa selvityksen puhdistamolietteiden käytöstä, joka paljasti tilastovirheen. Aiemmin luultiin, että vain kolme prosenttia puhdistamolietteistä päätyy peltoon. Todellisuudessa osuus oli yli 40 prosenttia viime vuonna. Osuus on kasvanut nopeasti.

Tilanne voi muuttua, koska puhdistamolietettä sisältävien lannoitevalmisteiden käyttöä on alettu rajoittaa sopimusviljelyssä, selvityksessä arvioidaan.

Muualla keinot ovat kovempia. Sveitsi on kieltänyt jätevesilietteet pelloilla ja Saksa on seuraamassa sitä.

Puhdistamolietteet sisältävät orgaanista ainesta ja ravinteita, joiden kierrättäminen olisi tärkeää. Samalla pitää kuitenkin huolehtia kierrättämisen turvallisuudesta, korostaa erikoistutkija Sari Luostarinen Lukesta.

Ruotsin maatalousyliopisto arvioi pari viikkoa sitten, että jätevesien käsittelyn yhteydessä syntyvän puhdistamolietteen mukana pelloille saattaa päättyä paljon enemmän muovijätettä ja pieniä muovihippusia kuin muoveja karkaa meriin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit