Ympäristö

Tutkimus vahvistaa supikoiran tuhoisaksi pesärosvoksi – "se ei ole harmiton sammakoiden syöjä"

Ympäristö 15.12.2017

Supikoirasta tulee EU:ssa virallisesti haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu laji keväällä 2019 siirtymäajan jälkeen.


Pesäpredaatiotutkimuksessa supikoira päätyi riistakamerakuvaan useimmin kaikista keinopesillä nähdyistä vierailijoista. Tämän supikoiran kuvasi Maaseudun Tulevaisuuden riistakamera.

Supikoira on haitallinen vieras­laji, jonka harmittomuuden puolesta on vedottu jopa tutkimus­tiedon perusteella. Metsästäjät ovat pyöritelleet päitään ja yrittäneet pitää ääntä sen puolesta, että supikoirat pitää hävittää.

Helsingin yliopiston metsätieteen laitoksen jatko-opiskelija Heidi Krüger tekee väitöstutkimusta peltokanalintujen menestymiseen vaikuttavista tekijöistä.

Yksi keskeisesti lintu­popu­laatioiden selviytymiseen vaikuttava asia on pesäpredaatio eli pesien ryöstö. Vuosina 2015–2016 Krüger toteutti tutkimuksen keinopesillä selvittääkseen pesätuhojen suuruutta sekä pesiä ryöstävät lajit.

Pesien ryöstöä on tutkittu ennenkin, mutta pesiä tuhoavia petoja ei ole päästy tunnistamaan kunnolla. Nyt avuksi otettiin riistakamerat.

Länsi-Uudellamaalla isojen kartanoiden läheisyyteen vietiin 104 keinopesää, joissa oli aitoja fasaaninmunia, Krüger kertoo. Pesiä tarkkailtiin kahdeksan päivän ajan riista­kameroiden avulla.

Keinopesistä 40 prosenttia tuhottiin.

Tuhotuista pesistä 40 prosenttia tuhosivat nisäkkäät. Puolet pesistä joutui varis­lintujen eli varisten ja harakoiden ryöstelyn kohteeksi, ja 10 prosenttia tuhon aiheuttajista jäi tuntemattomiksi.

Pesillä nähdyistä vierailijoista supikoira oli yleisin. Se aiheutti myös kolmanneksen kaikista pesätuhoista.

”Näiden tutkimustulosten perusteella supikoiralla näyttäisi olevan aiemmin arvioitua merkittävämpi vaikutus maassa pesiviin lintuihin kohdistuvassa pesäpredaatiossa”, Krüger toteaa.

”Kyseessä on pesätuholainen, joka pitäisi saada hävitettyä Suomesta kokonaan.”

Mitä kauempana metsän reunasta pesät sijaitsivat, sitä toden­näköisimmin pesän ryöstivät linnut. Nisäkkäät tuhosivat pesiä lähempänä metsän reunaa.

Nisäkäspedot eivät olleet vain supikoiria. Metsäkauris tallentui kameraan kerran tallomassa pesää ja kolmesti syömässä munia.

Krüger kertoo, että Pohjois-­Amerikassa preerialla valko­häntäpeura on merkittävin maassa pesivien lintujen pesätuholainen.

Kun pesällä on käynyt yksi peto, muut tulevat perässä.

Tällä kertaa riistakameraan ei tallentunut yhtään kettua tai kissaa tuhoamassa munia.

Kettu on kiistatta eniten aikuisia lintuja tappava pienpeto. Kettu on myös paha pesätuholainen, mäyrän ja näädän ohella, mutta ne kuuluvat Suomen luontoon alun perin, toisin kuin supikoira.

Supikoiraa ei ole tutkittu paljonkaan Euroopassa. Krügerin artikkeli tarjotaan julkaistavaksi kansainväliseen tiedelehteen vuodenvaihteen tienoilla. Aineistosta on tarkoitus julkaista myös muita supikoiraan liittyviä tutkimuksia. On tehty myös tutkimuksia, joiden mukaan supikoirien poisto ei vaikuttaisi myönteisesti esimerkiksi vesi­lintujen määriin.

”Supikoiran harmittomuuden puolesta puhuvissa tutkimuksissa on usein unohdettu osoittaa petopoiston onnistuminen. Supikoiria on niin paljon, että petojen poistaminen yhtenä vuonna ei vielä leikkaa kantaa. Poistoalueille tulee aina täydennystä muualta.”

”Viikissä tehtiin 3-vuotinen tutkimus, jossa havaittiin, että vasta kolmantena vuonna petopyynnillä alkoi olla kantaa leikkaava vaikutus.”

Tehokkainta pyyntiaikaa olisi maalis–huhtikuu.

”Supikoiraa kuvaillaan mielellään harmittomaksi sammakoiden syöjäksi, jonka ravinnosta lintujen munien osuus on vain murto-­osa. Ongelma on siinä, että tuho on aina täydellinen pesän osuessa eläimen kohdalle. Supikoirakanta on niin valtava, että linnut ja munat ehtivät loppua kauan ennen kuin supikoirat”, toteaa Krüger painokkaasti.

Oheisella videolla supikoira näkyy riistakamerassa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit