Ympäristö

Villisikoja elävänä pyytävä aitaus vireessä kaakossa – portti on etälaukaistava

Ympäristö 30.12.2017

Suomen Metsästäjä­liitto testaa uutta pyynti­menetelmää Suomen riista­keskuksen rahoituksella.


Kari Salonen
Elävänä pyytäminen aitauksella on yksi vaihtoehto lisätä villisikametsästyksen pyyntitehoa, jos aitaus osoittautuu käyttökelpoiseksi.
Elävänä pyytäminen aitauksella on yksi vaihtoehto lisätä villisikametsästyksen pyyntitehoa, jos aitaus osoittautuu käyttökelpoiseksi.
Jukka Pasonen

Kaakkois-Suomessa Suomen Metsästäjäliiton Kymen piirin alueella on marraskuun alusta alkaen perehdytty villisikojen elävältä pyytämiseen aitauksen avulla. Elävänä pyytävän aitauksen käyttäminen villisian metsästyksessä sallittiin metsästyslain ja -asetuksen muutoksella, joka tuli voimaan elokuun alussa.

Metsästäjäliiton toteuttama ja Suomen riistakeskuksen rahoittama hanke on edennyt vauhdikkaasti. Prototyyppi aitauksesta on valmis ja testauksessa, kertoo hankkeen projekti­työntekijä Niko Teikari.

Prototyyppi toteutettiin metsästysasetuksen muistiotekstin mukaisesti. Muistiotekstissä edellytetään, että aitauksen on oltava muodoltaan pyöreä tai ovaali. Aitauksen on oltava kattamaton ja sen seinämien korkeuden pitää olla 1,5 metriä.

Aitauksen ulkopuolella mutta kiinteästi sen sivulla tulisi olla villisikojen erottelua varten suljettavissa oleva erottelukäytävä.

Pyöreässä aitauksessa eläimet eivät pakkaudu yhteen kulmaan, eivätkä kiipeile toistensa päälle. Korkeus on sellainen, että pienetkin hirvieläimet pääsevät sieltä tarvittaessa hyppäämään pois, mutta villisikojen pitäisi siellä pysyä, selittää Teikari.

Aitauksen pinta-ala on 80 neliötä ja halkaisija 10 metriä. Asetusmuistion edellyttämä minimikoko on 50 neliömetriä.

Teikari kertoo, että villisikaa pyydetään eri puolilla maailmaa elävänä pyytävillä aitauksilla ja aitausratkaisuja on monenlaisia. Kotimainen proto­tyyppi on ainutlaatuinen, sillä siinä on erottelukäytävä.

”Käytävän ansiosta metsästys voidaan toteuttaa valikoivasti ja vapauttaa tarvittaessa eläimiä. Sitä edellyttää myös metsästyslaki.”

Vaikka villisikakanta on Suomessa kasvanut, eläintiheys ei ole niin suuri, että huippupaikkoja aitauksen testaamisen olisi helppo löytää. Aitauksen testaaminen aloitettiin villisika­tarhalla. Nyt aitaus on siirretty maastoon.

”Talvella ruokinta houkuttelee villisikoja erityisen hyvin, kun muuta ravintoa on niukalti tarjolla. Tämä on hyvä aika testata aitausta käytännössä.”

Villisiat ovat uteliaita mutta arkoja. Aitauksessa olevan ruuan on oltava muita ruokinta­paikkoja herkullisempaa. Teikari kertoo, että erityisesti makea houkuttelee eläimiä. Maissi ja muut viljakasvit ovat yleisiä ruokinta­paikoilla käytettäviä rehuja.

Ideaalitilanteessa aitaus vietäisiin paikkaan, missä villisiat ovat tottuneet kulkemaan.

”Eläimet on saatava ensin luottavaisiksi aitauksen suhteen. Aitaus laitetaan vireeseen vasta sen jälkeen, kun eläimet ovat tottuneet kulkemaan siellä ruuan houkuttelemina.”

Portti on etälaukaistava. Kun riistakamera lähettää kuvan aitauksessa olevista eläimistä, portti laukaistaan sähköisesti puhelimen avulla. Myös livekuvan mahdollisuutta kokeillaan.

Teikari korostaa, että yhteistyön tekeminen Kymin alueen maanomistajien ja metsästysseurojen kanssa on tärkeää.

Aitaukseen on suhtauduttu vaihtelevasti. Teikari on halunnut korostaa, että kyseessä on hanke. ”Villisika on monipuolinen riistaeläin. Kaikki metsästysseurat eivät ole halukkaita käyttämään aitauspyydystä villi­sian kannanhoidossa.”

Hanke jatkuu ensi vuoden helmikuun loppuun asti.

Lue myös: Afrikkalainen sikarutto jatkaa leviämistään villisikojen mukana

Aiheeseen liittyvät artikkelit