Ympäristö

Valkohäntäpeurajahdissa pitää ottaa loppukiri – leuto talvi ja lumen puute ovat vaikeuttaneet kyttäysjahtia

Ympäristö 09.01.2018

Pyyntilupia on myönnetty koko maahan noin 36 190. Jos pukkien osuus saaliista on yli puolet, metsästys ei leikkaa eläinkannan kokoa.


MT riistakamera
Tänä vuonna sai ensimmäistä kertaa aloittaa peurajahdin jo syyskuun alussa kyttäämällä.

Valkohäntäpeurojen metsästysaika jatkuu tammikuun loppuun asti. Pyyntilupia on vielä reilusti käyttämättä Suomen tiheimmillä peura-alueilla Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois- ja Etelä-Hämeessä sekä Uudellamaalla.

Valkohäntäpeurakannasta asuu arvioiden mukaan kolmannes Varsinais-Suomessa. Alueella sattuu paljon peuravahinkoja sekä pellolla että liikenteessä, joten tälle syksylle haettu pyyntilupamäärä on ennätyssuuri: yli 10 335 lupaa.

”Viime viikolla peuroja oli saatu saaliiksi noin 8 000. Uskon, että saaliiksi saadaan vähintään 10 000 eläintä. Toiveissa oli, että saalismäärä olisi 12 000”, kertoo Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen alueen riistasuunnittelija Jörgen Hermansson.

Pelkästään suuri saalismäärä ei kuitenkaan auta leikkaamaan kannan kokoa.

Kannan tuottokykyyn voidaan vaikuttaa vain, kun naaraita verotetaan riittävän paljon, Hermansson painottaa. Jos pukkien osuus saaliista on yli puolet, metsästys ei leikkaa eläinkannan kokoa.

Viime metsästyskaudella Varsinais-Suomessa naaraiden osuus saaliista oli 56 prosenttia.

Lumettomuus tuo haasteensa kyttäysjahtiin. Peurat tulevat peltojen laitoihin ja ruokintapaikoille hämärän laskeutuessa. Kun lunta ei ole, valaistus on ampumiseen sopiva vain hetken, välillä kuutamo on apuna, kuvailee Hermansson.

Pyyntiluvista luopumista on esitetty ratkaisuksi, jolla valko­häntäpeurakantaa saataisiin leikattua tuntuvasti. Hermanssonin henkilökohtainen mielipide on, ettei se auttaisi.

”Jos pyyntiluvista luovuttaisiin, riistahallinnolla ei olisi keinoja vaikuttaa verotuksen suunnitteluun. Emme myöskään saisi yhtä hyvin tietoja kannan koosta ja rakenteesta. Metsästyksen vapauttaminen kasvattaisi peurakantaa.”

Pohjois-Hämeessä valkohäntä­peurakanta on hyvin vahva noin kolmanneksessa aluetta, loppu on harvemman kannan aluetta.

Loppukauden peurajahtiin kohdistuu kovia kaatopaineita. Alueen pyyntiluvista on tähän mennessä käytetty hieman vajaa puolet, kertoo alueen riistapäällikkö Jani Körhämö.

Hän uskoo, että hirvijahdin päättyminen ja lumen tulo vauhdittavat peurajahtia ja kehottaa metsästäjiä loppukiriin kannan leikkaamiseksi.

Tihentymäalueet ovat leimallisia myös Etelä-Hämeen peurakannalle. Kanta painottuu hyvin vahvasti Helsinki–Tampere-­moottoritien länsipuoliselle alueelle, myös Etelä-Hämeen keskialueella se on kasvanut selvästi.

Alueen riistapäällikön Jyri Rauhalan mukaan tihentymäalueiden metsästäjiä on kehotettu tehostamaan metsästystä. ”Metsästyksen pitäisi painottua nyt loppukaudesta aikuisiin naaraisiin.”

Tänä vuonna sai ensimmäistä kertaa aloittaa peurajahdin jo syyskuun alussa kyttäämällä. Saalis jäi kuitenkin vielä varsin vaatimattomaksi, kertoo Satakunnan alueen riistapäällikkö Antti Impola. Hän toivoo, että jatkossa mahdollisuutta hyödynnettäisiin enemmän.

”Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion perusteella kannan leikkaaminen edellyttäisi Satakunnassa yli 7 000 eläimen kaatoa. Nyt kaatomäärä noin 5 300 eläintä, joten loppukirille on kyllä tarvetta.”

Uudenmaan alueen riistasuunnittelija Antti Piirosen mukaan alueen luvista on käytetty 40 prosenttia. ”Osa kaadoista kirjataan viiveellä, joten todellinen käyttöaste on hieman korkeampi. Lupia on käytössä ennätysmäärä.”

Seuruejahtien suosio kasvaa koko ajan peuranmetsästysmuotona, mutta saaliseläimistä suurin osa saadaan edelleen kyttäämällä. Arvioiden mukaan 70–80 prosenttia, jopa 85 prosenttia eläimistä ammutaan kyttäysjahdin päätteeksi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit