Syke korjaa Mäntyrannan näkemyksiä

Korkean suojeluarvon metsää on hankalaa määritellä, ilmenee asiaa koskevasta sananvaihdosta. Kuva: Jaana Kankaanpää

"Kolumnisi sisältää näkemyksiä ja epätarkkuuksia, joita Syke haluaa korjata ja tarkentaa", Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Tapio Lindholm kirjoittaa MT:n kolumnisti Hannes Mäntyrannalle viitaten tämän perjantaiseen kolumniin.

Lindholm kirjoittaa, että Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, joka tekee laaja-alaista ympäristötutkimusta muun muassa valtioneuvostolle, ministeriöille ja muille suomalaisen yhteiskunnan toimijoille, jotka tarvitsevat tutkimukseen perustuvaa ympäristötietoa.

"Asiakkaitamme ovat myös erilaiset järjestöt, kuten maanomistajien ja teollisuuden etujärjestöt (esim. MTK ja Metsäteollisuus), yksittäiset yritykset sekä kansalaisjärjestöt, joihin kirjoituksessa viitattiin luontojärjestöinä."

Lisäksi asiakkaina on erilaisia kansainvälisiä tahoja, kuten Euroopan unioni ja erilaiset kansainväliset ympäristösopimukset ja yhteistyöalustat.

"Tuotamme tutkimus- ja asiantuntijatietoa tasapuolisesti kaikille tahoille, jotka tällaista tietoa tarvitsevat ja haluavat sitä käyttää", Lindholm kirjoittaa.

Hän mainitsee kansainvälisen yhteistyön myös lähialueilla muun muassa Venäjän kanssa ja erityisesti Barentsin alueen yhteistyön sekä ympäristön, vakauden ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

"Barentsin euroarktisen neuvoston toimintaan sisältyy viisi isoa teemaa ympäristön, talouden, vesivarojen ja ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen aloilta. Luonnonsuojelun tärkein tavoite on toteuttaa luonnon monimuotoisuuden kannalta edustava ja tehokkaasti hallinnoitu Barentsin luonnonsuojelualueiden verkosto. Valtioiden välistä yhteistyötä tehdään myös maiden rajat ylittävien luonnonsuojelualueverkostojen, kuten Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kehittämisessä", Lindholm kirjoittaa.

"Kirjoituksessa kritisoitiin Barentsin alueen luonnonsuojeluhanketta (BPAN), joka valmistui Venäjän puheenjohtajuuskaudella (2015–2017). Suomi oli neuvoston puheenjohtajamaa edellisellä kolmivuotiskaudella. Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajamaa on parhaillaan Ruotsi. BPAN on saanut toimeksiantonsa ja käsitteensä yhteistyössä, jossa on sovittu suojelun kriteereistä eri valtioiden osallistujien kanssa."

"On totta, että prosessissa määritelty ”korkean suojeluarvon metsä” (High Conservation Value Forest) on hankalasti määriteltävissä, varsinkin kun eri valtioiden aineistot ovat laadultaan ja kattavuudeltaan hyvin erilaisia. On myös muistettava, että BPAN-raportti on hankeraportti, ei virallinen asiakirja, kuten MT:ssa julkaistu kirjoitus antaa ymmärtää", Lindholm huomauttaa.

"Kyse on suojelunarvoisia metsiä koskevasta tilannekuvasta alueiden hallintojen ja kansainvälisen yhteistyön edistämisen tarpeisiin. Yhteisten käsitteiden käyttäminen osoittaa myös pyrkimystä käydä valtioiden välistä kansainvälistä keskustelua."

Lindholmin mukaan BPAN-hankkeen raportti esiteltiin viime vuoden lopulla Norjassa Barentsin ympäristöministerikokouksessa, jossa se sai hyvän vastaanoton.

"Kirjoituksessa mainitut Aichi-tavoitteet on Suomen valtio hyväksynyt kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa vuonna 2010. Tavoitteiden kansallisesta tulkinnasta ovat Suomessa vastanneet ympäristöministeriö yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. SYKE ottaa omassa työssään huomioon näiden ministeriöiden asettamat kansalliset tulkinnat."

Lue myös:

Hannes Mäntyrannan kolumni: Syke tutkii luontojärjestöille