Hiilineutraali Suomi 2045 istuu energiastrategiaan

Myrskytuhot kasvavat metsien vanhentuessa, mikä vähentää hiilinielua. Jos metsiä hoidetaan hyvin, hiilinielu ylittää päästöt jo ennen vuotta 2045. Kuva: MT

Työ- ja elinkenoministeriön energiaosaston ylijohtajan Riku Huttusen mukaan Suomen vuoteen 2030 ylettyvä ilmasto- ja energiastrategia mahdollistaa sen, että Suomi olisi hiilineutraali maa jo vuonna 2045.

Suomessa nykyinen ajatus on, että hiilineutraalius saavutettaisiin aikaisintaan vuonna 2050. EU:n tavoite on ollut, että hiilipäästöjä saisi olla tuolloin jäljellä 10–15 prosenttia nykyisestä.

"Suomi voi hyvin edetä nykyisen strategian kanssa vuoteen 2030 saakka. Sen jälkeen tahtia hiilipäästöjen vähentämisestä pitää kuitenkin kiihdyttää, jos halutaan hiilineutraaliksi jo vuonna 2045", Huttunen sanoo.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen esitti hiilineutraaliutta Ylen haastattelussa sunnuntaina. Hänen mukaansa hiilipäästöt laskisivat nykyisestä 60 miljoonasta tonnista alle 20 miljoonan tonnin vuoteen 2045 mennessä. Suomi olisi silloin hiilineutraali, koska Suomen metsät sitovat hiiltä silloin päästöjen verran.

Huttunen muistuttaa, että EU-sopimus maankäyttösektorista (lulucf) on vielä avoinna. Se vaikuttaa Suomen metsien hiilinielun laskennalliseen suuruuteen.

"Suomen hallituksen nykytavoitekin on varsin kova, koska öljyn käyttö puolitetaan ja kivihiilestä aiotaan luopua kokonaan vuoteen 2030 mennessä."

Kustannusten kasvua hiilineutraaliuden aikaistamisesta viidellä vuodella on Huttusen mielestä mahdoton arvioida. "Teknologia kehittyy, samoin hiilipäästöjen hinta. Vuoteen 2030 mennessä ei suurta vaikutusta kansantuotteeseen ole."

Päästöjä vähennetään sekä päästökauppasektorilla (lähinnä teollisuus) että taakanjakosektorilla, johon kuuluvat liikenne, asunnot, maatalous ja jätteet. "Polttavin muutos tapahtuu taakanjakosektorilla, jossa liikenne ottaa suurimman vastuun. Suomi lisää erityisesti biopolttoainetta sekä myös sähkö- ja kaasuautoja."

"Kustannustehokkaimmat tavat vähentää päästöjä maksavat itsensä takaisin jo vuoteen 2030 mennessä. Niitä ovat esimerkiksi autokannan tai liikenteen uudistus."

"Kovimmat kustannukset päästökaupasta tulevat teollisuuden muutoksista, jos esimerkiksi terästeollisuus joutuu vaihtamaan nopeasti fossiilisen polttoaineen käytön muuhun energiaan."

Hallituksen strategiaa on arvosteltu siitä, että puun käyttöä lisätään liikaa, jonka vuoksi metsien hiilinielu pienenee. Ilmastostrategian mukaan niin tapahtuukin, nielu pienenee nykyisestä 27 miljoonasta kuutiosta 15 miljoonaan kuutioon vuonna 2025. Sitten se taas kasvaa 20 miljoonaan kuutioon vuoteen 2032 mennessä.

Tiilikaisen mukaan metsien ikärakenne paranee kun metsiä hoidetaan. Silloin niiden kasvu kiihtyy siten, että hiilinielu kasvaa. Kasvu pysyy koko ajan käyttöä suurempana.

Luonnonvarakeskuksen työryhmän mukaan hiilen varastointi ikääntyvissä tiheissä metsissä on riskialtista, koska puuston kasvu hidastuu ja vanhat metsät kärsivät myrsky- ja hyönteistuhoista. Ne voivat muuttua hiilinieluista hallitsemattomiksi päästölähteiksi.