Kuva: Kalevi Tiitinen
Kokonainen saari poltettiin Konnevedellä
Metsähallitus ennallisti metsää Asta-myrskyn runtelemassa saaressa. Polttamisella nopeutetaan alueen muuttumista monimuotoiseksi luonnonmetsäksi.
Kuva: Kalevi Tiitinen
Kuva: Kalevi Tiitinen
Kuva: Kalevi TiitinenKuva: Kalevi TiitinenKuva: Kalevi TiitinenTaivaanrannan pimentänyt sankka savu ei viestinyt tällä kertaa tuhosta, vaan Asta-myrskyn pari vuotta sitten lähes täysin runteleman saaren uudesta elämästä.
Perjantaina Konneveden järvipelastajien sytytysjoukot tuikkasivat tuleen koko Iso-Häntiäisen saaren Konnevedellä Keski-Suomessa.
Mikään uusi juttu ennallistamispoltto ei ole. Polttoja on tehty säännöllisesti 1980-luvun lopulta lähtien, kertoo Metsähallituksen suojelubiologi Panu Kuokkanen .
Vuosittain valtion metsiä poltetaan noin 50–100 hehtaaria. Kokonaisen saaren polttaminen on kuitenkin harvinaista. Niitä on vuosien mittaan päästy toteuttamaan kaikkiaan vain viitisen kertaa.
Polttaminen nopeuttaa metsän palautumista luonnontilaan ja samalla syntyy monille uhanalaisille lajeille sopivia elinympäristöjä. Tutkimusten mukaan esimerkiksi kovakuoriaiset ja käävät hyötyvät ennallistamispoltoista merkittävästi.
Konneveden saarenpoltossa Metsähallituksen yhteistyökumppaneina toimivat Konneveden ja Rautalammin järvipelastajat. Sytyttämisen lisäksi järvipelastajat huolehtivat siitä, että saaren rantavyöhykkeen puut säästyivät tulelta.
Rantavyöhyke säilyttämällä varmistettiin, että järvimaisema ei muutu kovin rumaksi. Lisäksi vihreä rantavyöhyke estää ravinteita valumasta paloalueelta vesistöön.
- Osaston luetuimmat