Ympäristö

Lampaat korjaavat suojakaistojen sadon

Ympäristö 01.07.2016

Vehreä kosteikkonotko, jossa lampaat laiduntavat - idyllisempää maalaismaisemaa on vaikea kuvitella. Neljän maanomistajan ja lammastilallisen yhteistyönä on kyetty luomaan maisemallisesti ja ympäristöllisesti arvokas alue.


Sanne Katainen
Padottu kosteikkoalue tarjoaa lampaille vaihtelevan ympäristön ja luonnollista suojaa.

Liedossa neljä ympäristöasioista kiinnostunutta maanomistajaa on yhteistyönä perustanut noin kolmen hehtaarin suuruisen kosteikon Aurajokeen laskevan Vuohenojan alajuoksulle.

Yhteistyö sujuu lähialueella laajemminkin, sillä kosteikon suojakaistoilla laiduntaa muutaman kilometrin päässä sijaitsevan tilan lammaslauma..

Lopputulos on maisemallisesti arvokas ja lisää vesistöjen puhtautta.

Kosteikon avulla voidaan tarjota otollinen kasvuympäristö useille kasveille ja eläimille sekä vähentää merkittävästi vesialueiden ravinnekuormitusta. Se myös hillitsee jokien tulvimista.

Alueelle on tehty perinnemaisemainventointi ja osa kosteikosta on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi.

Maisemanhoidosta ja kasvuston harventamisesta huolehtii Sipilän tilan lammaslauma. Lampaita tilalla on noin 150 ja niistä puolet laiduntaa erilaisilla luonnonlaitumilla.

Kosteikon ympärillä lampailla on käytössään reilun neljän hehtaarin suuruinen laidun ja kiinnostusta laidunmaiden laajentamiseenkin löytyy.

Lammastilallinen Mirkku Sipilä on ollut tyytyväinen järjestelyihin ja pitää luonnonlaitumista.

"Lampaat viihtyvät laitumella hyvin ja sieltä löytyy myös luonnollista suojaa ja varjoa. Maasto on epätasaista, joten luonnonlaitumella kasvavat karitsat ovat lihaksikkaampia", hän kertoo.

Eläimet vietiin kosteikkolaitumelle toukokuussa ja ne pysyvät siellä joko siihen asti että ruoka loppuu tai kerintä-aika alkaa syys–lokakuussa.

Tavoitteena on viedä oikea määrä lampaita luonnonlaitumelle oikeaan aikaan. Pitää luoda riittävä laidunnuspaine, jotta eläimet syövät koko laidunnusalueella ja monipuolisesti eri kasveja ja laidunnuksesta saadaan suurin hyöty.

Toisaalta mikäli eläimiä on alueella liikaa tai luonnonolot heikentävät alueen kasvustoa, voi olla, että ala on syöty tyhjäksi jo ennakoitua aiemmin. Tällöin eläimet siirretään muille laitumille.

Perinnebiotooppien ja -maisemien säilyttäminen laiduntamalla on arvokasta työtä. Kasvillisuus muuttuu nopeasti eläinten jäljiltä.

"Kosteikkokohteiden laidunnus on parasta luonnonhoitoa. Perinnemaisemat ovat uhanalaisimpia luontotyyppejä Suomessa", Timo Niemelä Etelä-Suomen Salaojakeskuksesta toteaa.

Aktiiviviljelijät, rekisteröityneet yhdistykset sekä vesioikeudelliset yhteisöt voivat hakea ei-tuotannollisen investoinnin korvausta kosteikon perustamiseen sekä perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen.

Lue myös:

Maaseudulla innostuttiin ympäristöinvestoinneista

Lempeitä emoja jalostuslampolasta - Lammastalous kasvaa vauhdilla

Aiheeseen liittyvät artikkelit